Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori kokee olonsa vähintäänkin hankalaksi. Kansantalousnaisena hän tuntee suurta sympatiaa kaikenlaista tuottavuutta ja tuloksellisuutta edistäviä toimia kohtaan, mutta ammattiliiton puheenjohtajana hän ei voi muuta kuin vastustaa nykymenoa.

– Ikäväksemme on todettu, että tuottavuusohjelma on pelkästään kaavamainen väen vähentämisohjelma ilman, että toimintatapoja muutettaisiin ja saataisiin aikaan kestävää tuottavuuden kasvua ja tuloksellisuutta, Santamäki-Vuori perustelee.

Toteutus jurppii

Ohjelman tavoitteena on paitsi vapauttaa työvoimaa julkiselta sektorilta yksityisen bisneksen käyttöön myös kohentaa valtion omaa tuloksellisuutta. Keinoiksi on otettu ulkoistaminen ja myös irtisanomiset.

– Kumpikaan tavoite ei nykymenolla toteudu, Santamäki-Vuori toteaa ja huokailee, että perustavoite tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisesta on sen verran tärkeä, ettei sitä pitäisi tärvellä huonolla toteutuksella.

Juuri ohjelman toteutus jurppii ammattiliitoa.

– Ongelmaksi on kehkeytynyt, että tuottavuusohjelma toimii omia tavoitteitaan vastaan. Minua huolestuttaa se, että tuottavuusohjelma on asettanut koko poliittisen järjestelmän uskottavuuden koetukselle.

– Eduskunnan eri valiokuntien selvityksissä johtopäätös on se, että ohjelman toteutus ei ole kohdallaan ja silti on käymässä niin, että koirat haukkuvat ja karavaani kulkee.

Yksityissektorilla tuottavuuden kohentumisella tarkoitetaan, että siitä koituu taloudellista hyötyä. Valtion tuottavuusohjelmassa rahaa palaa, ja tuottavuutta mitataan vain henkilöstön nuppiluvun vähentämisenä.

Santamäki-Vuori nostaa esimerkiksi puolustushallinnon tilanteen. Puolustushallinnon rakennuslaitos on tehnyt vertailuja kustannuskehityksestä sekä asiakastyytyväisyydestä, ja se palkittiin voittajaksi vuonna 2007 Suomen julkisen sektorin parhaista käytännöistä.

Erityinen palkitsemisen peruste oli, että laatutyötä leimaa systemaattisuus ja innostavuus. Puolustushallinnon virkamiehet kävivät pokkaamassa palkinnon Pariisissa EU:n laatukonferenssissa.

Ministeriöiltä pyydettiin vastauksia, millaisiin jatkotoimenpiteisiin se ryhtyy.

– Seurauksena on, että puolustusministeriö hakee kumppaneita kaikille mahdollisille aloille eli ulkoistaa kaikki mahdolliset tehtävät. Esimerkiksi rakennuslaitoksessa parisataa siivoojaa saa etsiä työpaikkansa yksityissektorilta entistä huonoimmin palkka- ja työehdoin. Ministeriö itsekin on muistuttanut, ettei sen määrärahatarve pienene ostopalveluihin siirryttäessä, Santamäki-Vuori kertoo.

Huvittavin hänen mielestään koko operaatiossa on se, että ministeriön oman kehittämistyön piti olla kohdallaan ja palvelut kilpailukykyisiä. Palveluiden kustannukset nousivat markkinoilla 20 %, puolustushallinnossa neljä prosenttia.

– Tuloksellisesta näytöstä piittaamatta väkeä saneerataan ulos, jotta tuottavuusohjelman mukaisesti nuppilukua valtion palkkalistoilla saadaan pienemmäksi.

Karhunpalvelus

Kansainvälisesti vertaillen Suomessa on tehokkaasti toimiva ja korruptoimaton hallinto, jossa henkilökunta on sitoutunutta.

– Minkälaisen viestin ohjelmat antavat, miten viesti vaikuttaa työhyvinvointiin ja sitä kautta tuloksellisuuteen?, Santamäki-Vuori pohtii.

Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan jäljet näkyvät jo. Aiemmin hyvänä työnantajana koettu valtio on luisunut henkilöstönsä mukaan kehnoihin kantimiin. Väki ei viihdy työssään, motivaatio ontuu.

– Kokemukset siitä, miten henkilöstöön suhtaudutaan, vaikuttaa motivaatioon, tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen halutaanpa sitä tai ei. Tätäkin kautta tehdään karhunpalvelus tuloksellisuuteen.

– Alueellistamisohjelma viestittää sitoutuneille virkamiehille, että teidät voidaan korvata, ellette lähde oman työn perässä maakuntiin. Signaalit ovat rajuja. Samanaikaisesti työelämässä pohditaan, kuinka tunnistaa ja siirtää ajan myötä karttunut hiljainen tieto uusille työntekijöille, Santamäki-Vuori pohtii.

Valtion työnantajakuvalle tuottavuus- ja alueellistamisohjelmat ovat jo iskostaneet ikävän leiman.

– Valtio on työnantajana pyrkinyt määrätietoisesti kohentamaan työnantajakuvaansa. Nyt viesti on, että nykyisestä henkilöstöstä ei piitata, mutta uusille ollaan sitten joskus hyvä työnantaja.

Lobbaus ei pure hallitukseen

Tuottavuusohjelma henkilöstön vähennysohjelmana on saanut alusta pitäen ay-liikkeen tuomion. Aiemmin VTY, nyt JHL muiden valtion pääsopijajärjestöjen kanssa on lähestynyt kriittisin kannanotoin kansanedustajia ja muita päättäjiä. Laihoin tuloksin.

Tutkimuksen ja yhteiskuntapolitiikan päällikkö Ilkka Alava JHL:stä on sitä mieltä, että tuottavuus- ja alueellistamisohjelmat pitäisi nyt laittaa naftaliiniin.

– Joidenkin vuosien päästä joudutaan toteamaan, ettei konsepti toimi. Sitten taas tärvätään valtion rahaa muutoksiin.

Alavan mukaan ay-liike on suhtautunut alueellistamiseen suopeammin kuin tuottavuuden nimissä toteutettavaan väen vähennysohjelmaan.

– Hyväksymme uusien toimintojen rakentamisen muuallekin kuin kehäkolmosen sisäpuolelle, mutta olemassa olevia virastoja ja laitoksia ei pitäisi hajasijoittaa ympäri Suomea. Henkilöstö joutuu muutoksen edessä kohtuuttomiin tilanteisiin. Alueellistaminen aiheuttaa virastoissa ja laitoksissa vuosia kestävän poikkeustilan, joka on henkilöstön kannalta erittäin stressaavaa.

Leena Seretin
kuva Heli Saarela
piirros Kristian Nivala