Hän työskentelee Brysselissä koordinaattorina elintarvike-, maatalous- ja matkailualan työntekijöiden eurooppalaisessa kattojärjestössä EFFAT:ssa vastuualueenaan monikansalliset yritykset ja yritysneuvostot.

Cox uskoo, että taloudellinen taantuma vauhdittaa rakenteellisia muutoksia yrityksissä: päätöksentekoa keskitetään entisestään ja toimintoja siirretään kiihtyvää tahtia työvoimakustannuksiltaan halvempiin maihin – ei vain maailman mittakaavassa vaan myös Euroopan sisämarkkinoilla. Nokian Bochumin tehtaan siirtäminen Saksasta Romaniaan oli vasta alkusoittoa, brittiläinen Cox sanoo.

Euroopan ammattiyhdistysliike on vaatinut jo pitkään yritysneuvostojen toimintaa säätelevän EWC-direktiivin uudistamista. EU:n komissio on vihdoin tarttunut asiaan ja laatinut uudistusesityksen, joka sisältää työntekijöiden näkökulmasta parannuksia. Silti se on vaatimaton verrattuna siihen, millaisia muutoksia eurooppalaisten ammattijärjestöjen kattojärjestö EAY direktiiviin haluaisi. Komission esitys menikin vain nipin napin läpi EAY:n hallituksessa.

Komission esityksellä on hyvät mahdollisuudet edetä, sillä sen takana seisoo paitsi EAY myös vastaan haraamisen jälkeen eurooppalaisia työnantajia edustava BusinessEurope. Puheenjohtajamaa Ranska on luvannut viedä esitystä eteenpäin omalla puheenjohtajakaudellaan. Simon Cox onkin toiveikas, että Euroopan parlamentti ehtii käsitellä direktiiviesityksen vielä tulevana talvena ennen toimikautensa päättymistä.

Mielekäs tapa toimia

Vaateketju Lindexin Suomen pääluottamusmies ja EWC-edustaja Sirpa Itkonen pitää yritysneuvostoa hyvänä työkaluna sen puutteista huolimatta.

– Olen kokenut toiminnan mielekkääksi. Eri maiden työntekijöiden yhteistoiminta on juuri sitä, mitä nykymaailmassa tarvitaan.

Alun perin ruotsalaisella, nykyään Stockmann-konsernin omistamalla vaateketjulla on myymälöitä yli 350 Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Baltian maissa, Tsekissä, Venäjällä ja Lähi-idässä.

Itkonen kertoo, että kaksi kertaa vuodessa pidettävissä EWC-kokouksissa on käsitelty muun muassa yhtiölle vaatteita valmistavien työntekijöiden työskentelyolosuhteita. Itkosen mielestä yritysneuvosto on tärkeä jo pelkästään siksi, että se mahdollistaa konsernijohdon tapaamisen ja kysymysten esittämisen suoraan ylimmälle johdolle.

Sirpa Itkosella on EWC-kokouksissa mukana avustajana Palvelualojen ammattiliiton PAMin toimitsija. Ammattiliitoilla ei direktiivin mukaan ole mandaattia toimia yritysneuvostossa, vaan jäsenet edustavat suoraan työntekijöitä.

– Liiton tuki ja sieltä saamani apu on kullanarvoista. Esimerkiksi kokouspaperimme ovat ruotsin ja englannin kielellä, eikä kielitaitoni riitä niiden lukemiseen. Kokouksissa minulla on mahdollisuus käyttää halutessani tulkkia.

Sirpa Itkonen valmistautuu yritysneuvoston kokoukseen kyselemällä työntekijöiltä, mitä asioita he haluaisivat kokouksessa käsiteltävän. Ehdotuksia tulee, vaikkei mistään tulvasta voi puhua, Itkonen sanoo ja myöntää, että tavalliselle työntekijälle kirjainyhdistelmä EWC on kaukainen asia.

– Kokousten jälkeen informoin työntekijöitä siitä, mitä asioita on käsitelty. Se tuo omalta osaltaan toimintaa lähemmäksi työpaikkoja.

Lisää vaikutusvaltaa

Ay-liike pitää nykyisen direktiivin suurimpana ongelmana sitä, että siinä ei riittävän tarkasti määritellä, mitä työntekijöiden informoinnilla ja kuulemisella tarkoitetaan. Tämä on johtanut siihen, että työntekijöitä informoidaan jo päätetyistä asioista ja EWC-toiminta kutistuu helposti harmittomaksi kahvipöytäkeskusteluksi.

Komission esityksessä informoinnin ja kuulemisen käsitteitä täsmennetään. Lisäksi korostetaan, että työntekijöitä on kuultava jo ennen päätöksentekoa, mikä takaa työntekijöille nykyistä paremmat vaikutusmahdollisuudet.

– Tämä on uudistuksen tärkein kohta. Yritysten laajentaessa toimintaansa eri maihin, ne usein samalla keskittävät päätöksentekoaan, minkä seurauksena työntekijöiden tiedonsaanti, vaikutusmahdollisuudet ja mahdollisuus toimia yhdessä vaikeutuvat, Simon Cox sanoo.

Hänen mielestään kansallisella pohjalla toimivilla ammattiliitoilla on suuri vaara ajautua globaalisti toimivilla markkinoilla sivuraiteelle. Jo Euroopan sisämarkkinat edellyttävät, että myös työntekijöillä on työkaluja toimia yli rajojen.

Sirpa Itkonen toivoo, että EWC-direktiivin uudistaminen lisää yritysten ja työntekijöiden kiinnostusta perustaa yritysneuvosto.

– Mitä useammassa yritykseen EWC toimii, sitä enemmän niillä on vaikutusvaltaa, Sirpa Itkonen uskoo.

Pirjo Pajunen

EWC (European Work Council) -direktiivi on ollut voimassa vuodesta 1994. Suomessa direktiivi on osa yt-lakia.

Yritysneuvosto voidaan perustaa konserniin, jossa on vähintään 1000 työntekijää EU/ETA-alueelta. Työntekijöistä vähintään 150:n on oltava kahdessa maassa. Kustakin maasta on vähintään yksi työntekijöiden edustaja neuvostossa. Direktiivin piiriin kuuluvat EU:n jäsenmaiden lisäksi Norja, Islanti ja Liechtenstein.

Yritysneuvosto perustetaan konsernikohtaisesti neuvottelemalla. Neuvotteluissa sovitaan neuvoston kokoonpanosta, toiminnasta ja työtavoista.

Yritysneuvostolla on oikeus tavata konsernin keskusjohtoa vähintään kerran vuodessa. Sitä on informoitava ja kuultava toimenpiteistä, jotka vaikuttavat merkittävästi työntekijöiden etuihin.

Yritysneuvostoja on 820, ne edustavat 14,5 miljoonaa työntekijää. Neuvostot kuitenkin puuttuvat kahdesta kolmasosasta direktiivin soveltamisalan piiriin kuuluvasta yrityksestä.