– Olen yrittänyt olla hypettämättä liikaa Obamaa. Viimeksi kannatin täysillä Kerryä, mutta Bush voitti täpärästi, Urpilainen sanoo.

Yhdysvalloissa eletään nyt uuden presidentin nosteessa, mutta Suomessa niin vuodenaika kuin uutiset ovat synkkiä. Päivittäin tulee tietoja uusista lomautuksista ja irtisanomisista. Tutkimuslaitokset ennustavat, että Suomen talouskasvu vajoaa ensi vuonna nollaan.

Jutta Urpilainen on huolestunut. Hän pelkää, että työttömyys räjähtää käsiin. Urpilaisen mielestä hallitus ei ole tehnyt läheskään riittävästi torjuakseen taantumaa.

Sdp on tarjonnut hallitukselle neuvotteluja, joissa puolueet ja työmarkkinajärjestöt yhdessä etsisivät keinoja pitää yllä talouskasvua ja sitä kautta työllisyyttä. Pääministeri Matti Vanhanen ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen eivät ole yhteistyölle lämmenneet. Sdp pyrkii nyt vaikuttamaan ensi vuoden budjetin eduskuntakäsittelyssä siihen, että talousarvioon saataisiin taloutta elvyttäviä muutoksia.

Sdp:n lääkkeet ovat rakentamisen ja infrastruktuurihankkeiden vauhdittaminen, kuntien talouden tukeminen ja yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa.

– Julkista rakentamista ja sosiaalista asuntotuotantoa on lisättävä. Myös raideliikenteeseen pitää jo ilmastosyistä investoida suunniteltua enemmän. Kunnat tarvitsevat taloudellista puskuria taantuman varalle. Nyt hallitus toimii päinvastaisesti ja käytännössä vähentää omaa maksuosuuttaan kunnille.

Urpilaisen mielestä seuraavan tuloratkaisun olisi oltava maltillinen mutta palkansaajien reaaliansioiden kasvun turvaava. Ennen vanhaan tällaista ratkaisua kutsuttiin tupoksi, mutta se ei enää työnantajille sovi.

– On hyvä, että palkansaajajärjestöissä on lähdetty miettimään uutta sopimisen mallia. Toivoisin, että hallituskin olisi tässä aktiivisempi ja halukkaampi yhteistyöhön.

Väärää veropolitiikkaa

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kertoi heti kuntavaalien jälkeen, että uusien valtuutettujen on syytä varautua säästötalkoisiin. Jutta Urpilainenkin uskoo, että säästöt ja palvelujen leikkaaminen ovat monen kunnanvaltuuston esityslistalla ensi vuonna, jos hallitus ei muuta politiikkaansa.

Hallituksen talous- ja erityisesti veropolitiikka on ollut Sdp:n hampaissa koko vaalikauden. Se on puolueen mielestä ollut epäonnistunutta.

– Veroratkaisut on kohdennettu väärin. Veronalennukset eivät ole olleet taloudellisesti tehokkaita eivätkä sosiaalisesti oikeudenmukaisia.

Sdp:n mielestä veronkevennykset olisi pitänyt selkeämmin kohdistaa keski- ja pienituloisille, jotka käyttävät kulutukseen suurimman osan käteen jäävistä tuloistaan. Pitemmällä aikavälillä verotuksen painopistettä olisi siirrettävä ansiotulojen verotuksesta pääoma- ja ympäristöveroihin.

– Palkansaajien verotuksen on oltava sellaisella tasolla, että työn tekeminen on kaikissa tilanteissa kannattavin vaihtoehto, Urpilainen linjaa.

Hän toistaa sen perisosiaalidemokraattisen näkemyksen, että työ on paras keino torjua köyhyyttä.

– Köyhyyden lievittämiseksi tarvitaan kuitenkin myös ensisijaisten tukien kuten työmarkkinatuen tason korottamista. Tämä ei ole rahakysymys vaan arvovalinta.

Sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista pohtivan SATA-komitean työhön ei kelpuutettu oppositiopuolueita. Komiteasta tihkuneiden tietojen mukaan sen pöydällä on muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen tai tason porrastaminen. Urpilainen sanoo, että Sdp ei tule eduskunnassa hyväksymään merkittäviä työttömyysturvan leikkauksia.

Enemmän ideologiaa

Sdp oli 12 vuotta hallitusvastuussa. Tuona aikana puolueella oli Jutta Urpilaisen mukaan kaksi tavoitetta yli muiden: saada valtion talous laman jäljiltä kuntoon ja nujertaa suurtyöttömyys.

– Näissä molemmissa tavoitteissa onnistuimme.

Onnistumisesta huolimatta pitkä hallitustaival söi puolueen kannatusta. Urpilainen sanoo, että leimautuminen valtiohoitajapuolueeksi ja yhteistyö porvaripuolueiden kanssa hämärsi puolueen aatteellista taustaa.

Urpilainen määrittelee Sdp:n palkansaajapuolueeksi ja osaksi työväenliikettä. Hänen mielestään jako oikeistoon ja vasemmistoon ei ole aikansa elänyt, vaikka moni kansalainen ei puolueita tällä perusteella enää jaottele.

Urpilainen peräänkuuluttaa ideologista keskustelua ja sen pohtimista, mikä on työväenliikkeen tehtävä tänä päivänä. Palkansaajapuolueena Sdp:n on Urpilaisen mielestä luontevaa tehdä yhteistyötä ay-liikkeen kanssa esimerkiksi työelämän kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Oppositiossa ei olla vallan keskiössä mutta jotain hyvääkin oppositioasemassa on. Jutta Urpilaisen mielestä se tarjoaa mahdollisuuden terävöittää omaa sanomaa ja tuoda selkeä vaihtoehto hallituksen harjoittamalle oikeistolaiselle politiikalle.

Urpilainen lupaa, että Sdp:ssä analysoidaan tarkkaan syyt siihen, miksi puolueen kannatus romahti kuntavaaleissa suurissa kaupungeissa ja rakennemuutospaikkakunnilla.

Pirjo Pajunen
kuvat Tuulikki Holopainen

Mikä on työssäsi parasta?
Mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin.
Mikä ottaa päähän?
Ainainen kiire.
Kuka ilahdutti sinua viimeksi?
10-vuotias kummityttöni tekstiviestillään.
Oletko tuntenut epäonnistuvasi?
Olen useitakin kertoja.
Onko tupo uskon vai järjen asia?
Järjen.
Oletko aamun vai illanvirkku?
Illanvirkku, suorastaan yökyöpeli.
Kotiruoka vai työpaikkalounas?
Kotiruoka aina kun vain ehdin laittaa.
Kävellen vain autolla?
Kävellen.
Onko paheiden määrä vakio?
On, tämän jo äitini opetti minulle.
Jos vuorokaudessa olisi 25 tuntia, mihin käyttäisit lisätunnin?
Jakaisin puoliksi nukkumisen ja liikunnan kesken.