Aalto on astunut johtoon ilman isoja eleitä. Niitä ei ole
tarvittukaan, koska hän jo tuntee liittonsa läpikotaisin. Siitä ovat pitäneet huolen
työ ensin jäsenrekisterin hoitajana ja sitten talouspäällikkönä vuodesta 2003
alkaen. Tausta ay-aktiivina ja Saab-Valmetin Uudenkaupungin autotehtaan
osastoluottamusmiehenä 1980-luvun keskivaiheilla ja lopulla on juuri oikeanlainen
luottamusta herättävää johtajuutta ajatellen.
Akateemisen koulutuksen hän hankki juuri ennen astumistaan ay-liikkeen palvelukseen
1995. Aalto on hallintotieteen maisteri. Koulutuksesta lienee suuri hyöty nyt, kun
rahoitussektori on yhtäkkiä ajautunut kriisiin ja suhdanteet heilahtelevat.
Aiemmat kriisit voitettu tulopolitiikalla
Vielä on liian aikaista arvioida, kuinka vahvasti finanssikriisi vaikuttaa
reaalitalouteen, Aalto sanoo.
Hänen mukaansa siihen, että taantuma on ovella ja työllisyystilanne voi heikentyä,
pitää kuitenkin varautua. Alan riippuvuus vientimarkkinoista pitää huolen siitä,
että suhdanne heikkenee.
Nyt kuitenkin työkalupakista puuttuu tulopoliittinen väline.
Se on suuri puute. Tätä mieltä olemme olleet kaiken aikaa. Aiemmat kriisit on
voitettu, ja reaaliansiokehitys ja ostovoima turvattu nimenomaan tulopolitiikan avulla. On
mielenkiintoista nähdä, kuinka ne, jotka halusivat innokkaimmin päästää
palkkakehityksen irti, puhuvat nyt maltillisuuden ja kohtuullisten palkkavaatimusten
puolesta talouden pelastamiseksi. Siis kuitenkin kaivataan tulopolitiikan aineksia.
Metallin nykyinen työehtosopimus on voimassa vuoden 2010 huhtikuuhun saakka, mutta
syksyn 2009 palkanlisät ovat auki. Jos niitä ei onnistuta neuvottelemaan tulevan
kevään aikana, sopimus voidaan sanoa irti. Aalto ei salaile, että se vaihtoehto saattaa
olla lähellä, jos laskusuhdanne laajenee ja asenteet työmarkkinoilla kiristyvät. Mutta
se tulee arvioitavaksi sitten.
Jäsenillä viimeinen sana Team-projektissa
Talvi ja kevät ovat kiihkeää aikaa. Tällöin selviää, päättyykö meneillään
oleva Team-projekti uuden, yhdistyneen teollisuusliiton perustamiseen. Katseet
suuntautuvat voimakkaasti Metalliin, joka on suurin prosessissa mukana olevista kuudesta
liitosta. Metalli on nyt laatinut asialistan liiton päätösprosessista. Sen mukaan
liittohanke alistetaan jäsenkäsittelyyn helmikuussa ensi vuonna. Järjestetäänkö
jäsenäänestys vai ammattiosastokäsittely ratkaisee liiton valtuusto marraskuun
lopussa. Lopullisen kannan Team-suunnitelmiin ottaa ylimääräinen liittokokous kesäkuun
alussa 2009.
Metallin liittokokous näytti viime kesänä äänestyksen jälkeen vihreää
valoa sille, että liitto on edelleen mukana projektissa, mutta asetti tiettyjä ehtoja.
Niiden ratkaisemiseksi on nyt neuvoteltu malli, Aalto sanoo. Yksi kompastuskivi on ollut
eläkkeelle siirtyneiden jäsenten äänioikeus tulevissa liittokokousvaaleissa.
Metallissa eläkeläisjäsenillä on äänioikeus, muissa liitoissa ei. Nyt ehdotetaan,
että se säilytettäisiin Metallin vanhojen eläkeläisjäsenten osalta vielä
liittokokousvaaleissa 2015, mutta ehdolle asettumisoikeutta ei. Seuraavissa
liittokokousvaaleissa, vuonna 2020, eläkeläisten äänioikeus poistettaisiin, mutta he
voisivat jatkossakin osallistua ammattiosastojen toimintaan täysin oikeuksin.
Aalto on selvästi haluton ennakoimaan jäsenkäsittelyn ja liittokokouksen kantoja
asiassa. Hän ei anna mitään suosituksia, mutta puhuu Team-projektin näkymistä
myönteisin sanankääntein.
Uskon lujasti uuden liiton syntymiseen. Meillä on paljon annettavaa toisillemme
edunvalvonnan lohkolla.
Jos niin ei tapahdu, emme ole onnistuneet vakuuttamaan jäseniä projektin
välttämättömyydestä. Ja jos jäsenet eivät ole mukana, projektia ei voi toteuttaa.
Viimeinen sana on kaikissa tapauksissa jäsenillä.
Uudesta liitosta tulee, mikäli se toteutuu, Suomen suurin ammattiliitto, jolla on
entistä paremmat mahdollisuudet puolustaa tehokkaasti jäsenten etuja. Se merkitsisi koko
ay-kentän vahvistumista alkaen työpaikkatasolta.
Aallon näkemyksen mukaan tämä vahvistaisi myös keskusjärjestön asemaa. SAK:n
rooli tietysti muuttuu niin, että se paneutuu nykyistä enemmän koordinointiin ja
tukipalveluihin, mutta keskusjärjestöä tarvitaan edelleen ja se pysyy tärkeänä
toimijana suomalaisessa yhteiskunnassa.
Hans Jern
kuva Patrik Lindström