Se ei olekaan yksinkertainen temppu. Tärkeää on käyttää vähemmän päästöjä aiheuttavia tuotanto-, asumis- ja liikkumismuotoja.

Koko yhdyskuntasuunnittelun tulee edistää samoja tavoitteita. Asumisen tiiviys, työpaikkojen läheisyys ja toimiva vähäpäästöinen joukkoliikenne vähentää yksityisautoilun tarvetta.

– Valtio on varannut raide- ja tieverkon kehittämiseen aivan liian vähän rahaa. Puolestaan länsimetro ja kehärata ovat hyviä esimerkkejä oikeaan suuntaan kulkevista hankkeista, elinkeinopolitiikan linjavastaava Janne Metsämäki SAK:sta sanoo.

Metsämäen tontille kuuluvat elinkeino-, teknologia- ja infrastruktuuripolitiikka sekä pk-politiikan edunvalvonta, energia- ja ilmastopolitiikan sekä ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen politiikan valmistelu. Hän toimii myös SAK:n edustajana EU:n talous- ja sosiaalikomiteassa. Hän on aloittanut SAK:laisten liittojen ilmasto- ja energia-asiantuntijoiden kanssa käymään läpi sitä, miten EU:n ilmastopaketti vaikuttaa työllisyyteen eri aloilla.

– Ei pidä herätellä kauhukuvia siitä, että ilmastonmuutoksen torjunta vie työpaikat, ja pitää palata kivikauteen. Talouskasvu ja hyvinvointi ovat edelleen mahdollisia, jos se vaan tehdään uusin keinoin, Metsämäki korostaa.

Liitot voisivat välittää tietoa jäsenilleen ja näin auttaa heitä osallistumaan ilmastotalkoisiin. Työpaikoilla pitäisi hyödyntää työntekijöiden osaamista ja ideoita sekä ylläpitää ilmasto- ja energia-alan ammattitaitoa. On tärkeää pitää huolta eri alojen toimintaedellytyksistä ja työpaikkojen säilymisestä.

Suomen kannalta EU:n ilmastopaketti on vaativa. Etäisyydet ovat pitkiä niin kotimaassa kuin ulkomaille, ja teollisuus käyttää paljon energiaa. Onneksi Suomen energiavalikoima on laaja, mutta maamme energiaomavaraisuudesta kannattaa pitää huoli.

– Koska metsäteollisuus hyödyntää toiminnassaan syntyvän energian itse ja on näin energiaomavarainen, sillä on suuri merkitys koko Suomen päästötavoitteisiin pääsemisessä. Tehtaiden sulkeminen vain vaikeuttaa tavoitteisiin pääsyä. Ylipäätään puuta kannattaa ennemmin jalostaa kuin polttaa lämpöenergiaksi.

Energiatehokkuuteen pyritään monella tavalla. Tarvitaan kohtuuhintaista ja vähäpäästöistä energiaa teollisuuteen, palveluihin ja koteihin. Päästöjen vähentämiseksi tarvitaan lisää tuuli-, vesi- ja ydinvoimaa. Myös aurinkoenergian lisäämismahdollisuudet on tutkittava. Uusiutuvan energian käytössä kannattaa laskea hyvin tarkkaan, mikä on sen kokonaisvaikutus, jotteivät sen tuottamisesta aiheutuvat päästöt kumoa tavoiteltua päästösäästöä.

EAY on muun muassa ottanut melko kriittisen kannan biopolttoaineeseen. Jos valtioiden tuella kasvatetaan halpaa polttoainetta, hyöty menee paremmin toimeentuleville, ja mikäli polttoaineen tuotanto vähentää ruuan viljelyalaa, ruuan kallistuminen köyhdyttää köyhiä entisestään. Ilmastonmuutoksen torjuntaan kuuluvat siis myös sosiaaliset asiat: rikkaat maat eivät voi pestä omaatuntoaan kasvattamalla eriarvoisuutta.

– Kiinan, Intian ja USA:n saaminen mukaan yhteiseen ilmastosopimukseen on välttämätöntä. Pitäisi pyrkiä edistämään kestävämpää talouskasvua uuden ympäristöteknologian avulla ja jakaa teknistä osaamista. Suomesta voisi tulla seuraavaksi ympäristötekniikan kärkimaa.

Päivi Sumsa
kuva Heli Saarela

Luonto pärjää ilman ihmistäkin. Maapallon ihmisten elinolosuhteet ovat kaikkien – yritysten, valtioiden, meidän – vastuulla. Sormella osoittelu on turhaa; hyvät ideat puolestaan kallisarvoisia. Muutosvastaiset dinosaurukset kaatuvat.    Tulevaisuudessa kisan voittaa se, joka näkee kauas, neljännesvuosituloksen sijasta neljännesvuosisadan päähän ja pidemmällekin. Joka pystyy tuottamaan kasvattamatta köyhyyttä. Voittajia ovat rehelliset vastuunkantajat ja välittäjät.

Kommentti Päivi Sumsa toimittajaharjoittelija

Palkkatyöläinen 28.5.2008 nro 5/08