Tässä käydään läpi palkkioihin ja matkakorvauksiin liittyviä säännöksiä yleisellä tasolla. Verosäännösten soveltamisessa pienet yksityiskohdatkin voivat vaikuttaa verotusmenettelyyn, joten tulkinnallisissa tapauksissa kannattaa asia varmentaa verovirastosta. Verottajaa sitova ennakkotieto on maksullinen (77 euroa).

Verottajalle voi esittää ilmaispalvelussa kysymyksiä verkkosivujen palautelomakkeella (www.vero.fi). Lisää tieto löytyy myös Veronmaksajain Keskusliiton sivuilta (www.veronmaksajat.fi). SAK:hon kysymyksiä voi lähettää Arto Kuusiolalle arto.kuusiola@sak.fi

Palkoista pidätettävä verot

Ammattiosasto on velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen suorittamastaan palkasta ja palkkiosta. Ennakonpidätys pitää suorittaa lisäksi muista ammatinharjoittajille tai yrittäjille maksetuista työkorvauksista, jos saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Palkalla tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa. Lisäksi ennakkoperintälain 13 §:n tarkoittamaa palkkaa ovat kokouspalkkio, henkilökohtainen luento- ja esitelmäpalkkio, hallintoelimen jäsenyydestä saatu palkkio sekä luottamustoimesta saatu korvaus.

Ammattiosaston vuosikokous valitsee hallituksen jäsenet. Palkkioista vuosikokous päättää, että hallituksen sihteerille maksetaan vuosipalkkiona 500 euroa. Vuosipalkkiosta on suoritettava ennakonpidätys ja se on sihteerille veronalaista tuloa.

Ennakonpidätys työkorvauksesta

Ennakonpidätys on toimitettava, vaikka suoritusta ei ole pidettävä palkkana, toiselle tehdystä työstä tehtävästä tai palveluksesta maksetusta korvauksesta ja erilaisista tekijänoikeuskorvauksista, ellei korvauksen saajaa ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Veroviraston ylläpitämä ennakonperintärekisteri on julkinen, ja työn teettäjä voi tarvittaessa tarkistaa verottajalta työn suorittajan rekisteröintiaseman. Kätevimmin rekisteröintiaseman voi tarkistaa yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä, jonka internet-osoite on www.ytj.fi Tarkistus on syytä tehdä aina, kun ei ole varma yrityskumppanin taloudellisesta asemasta.

Ammattiosasto teettää toimiston remontin, jonka suorittamisesta tehdään Remontti-Nieminen Oy:n kanssa 2.440 euron urakkasopimus (2.000 e + alv 22 %). Rahastonhoitaja havaitsee internetin www.ytj.fi -tietopalvelusta, että Remontti-Nieminen Oy on poistettu ennakkoperintärekisteristä. Rahastonhoitaja vähentää urakoitsijalle maksettavasta urakkakorvauksesta ennakonpidätyksen, joka osakeyhtiöltä on 13 %. Pidätys lasketaan arvonlisäverottamasta hinnasta, joten ammattiosasto tilittää ennakonpidätystä 260 euroa (=13 %*2.000 e). Urakoitsijalle maksetaan 2.180 e (=2.440 e – 260 e).

Verovapaa kulukorvaus

Työn suorittamisesta aiheutuneiden kustannusten korvauksena maksettua hyvitystä ei pidetä palkkana, jos korvaus ei ylitä näiden kustannusten määrää. Kuitteja vastaan korvaukset voidaan maksaa edellyttäen, että ne ovat ammattiosaston toimintaan liittyviä ja vastaavat tehtyjä päätöksiä.

Verohallitus antaa ohjeet verovapaitten korvausten määristä ja muista ehdoista, esim. päivärahan perusteena olevan työmatkan vähimmäisetäisyyksistä ja kestoajoista. Mikäli päivärahana tai muuna korvauksena suoritetaan verohallituksen päätöksen ehdot ylittävä rahamäärä, on ylittävä osuus käsiteltävä palkkana ja siitä on suoritettava ennakonpidätys ja sosiaaliturvamaksu.

Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet yllä todetuista. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

Matkakulujen korvaus

Ammattiosasto voi maksaa järjestön toimintaan osallistuville jäsenilleen matkakustannusten korvauksia verovapaasti Verohallituksen päätöksen enimmäisrajojen puitteissa, koska työnantajalta työmatkasta saatuun matkakustannusten korvaukseen rinnastetaan yleishyödylliseltä yhteisöltä saatu matkakustannusten korvaus silloinkin, kun verovelvollinen ei ole työsuhteessa yleishyödylliseen yhteisöön tai ei muuten saa palkkaa (esim. kokouspalkkiota) työstä, johon matka liittyy. Tällaisesta matkakustannusten korvauksesta on kuitenkin verovapaata tuloa vain:

1. päiväraha enintään 20 päivältä kalenterivuodessa;
2. majoittumiskorvaus;
3. matkustamiskustannusten korvaus, jota voidaan suorittaa myös verovelvollisen asunnolta tehdystä matkasta. Matkustamiskustannusten korvauksesta muulla kuin julkisella kulkuneuvolla tehdystä matkasta on verovapaata enintään 2 000 euroa kalenterivuodelta.

Matkakorvaus on verovapaata tuloa ammattiosastossa vapaaehtoisesti ja vastikkeetta toimivalle henkilölle. Matka tulee tehdä ammattiosaston toimeksiannosta ja siitä on etukäteen asianmukaisesti päätettävä.

Päivärahojen ja kilometrikorvausten maksamisessa noudatetaan em. Verohallituksen verovapaitten korvausten kustannuspäätöksen mukaisia enimmäiseuromääriä sekä aikarajoituksia. Maksuperusteet kuitenkin poikkeavat työsuhteessa maksetuista kustannusten korvauksista siten, että verovapaasti voidaan korvata myös matka kotoa yhdistyksen vakituiselle toimintapaikalle.

Verohallituksen päätöksessä on määritelty verovapaitten matkakorvausten enimmäismäärät, mutta ammattiosastoissa voidaan päättää pienempien korvausten maksamisesta. Esimerkiksi oman auton käytöstä voidaan päättää korvata kokousosanottajille 22 senttiä kilometri, mikä kattaa polttoaine- ja muut käyttökulut.

Ammattiosaston sihteeri Virtanen lähtee hallituksen kokoukseen lauantaina klo 8.50 ja palaa kokouksesta klo 17.20. Omalla autolla kilometrejä kertyy 40 km. Kokouksen yhteydessä ammattiosaston laskuun syödään lounas. Verovapaana matkakorvauksena maksetaan osapäiväraha, koska matka-aika ylittää 6 tuntia ja kokouspaikka on yli 15 km:n päässä kotoa. Yksi ilmainen ateria puolittaa osapäivärahan, joten sihteerille maksetaan osapäivärahaa 7 euroa ja kilometrikorvausta 8,80 euroa.

Majoittumiskorvaukset ja julkisella kulkuneuvolla tehdyt matkat ovat tositetta vastaan rajoituksetta korvattavissa.

Yleishyödyllisen yhteisön maksamat rajoitetusti verovapaat matkakustannusten korvaukset ilmoitetaan palkkojen vuosi-ilmoituksella (VEROH 7801). Maksajan ei tarvitse jakaa päivärahoja ja kilometrikorvauksia veronalaiseen ja verovapaaseen osaan. Enimmäismäärien ylitys tarkistetaan verotusta toimitettaessa.

Puhelinetu ja tietoliikenneyhteys

Ammattiosaston toimihenkilölle saatetaan hankkia matkapuhelin tai tietoliikenneyhteys, jolla toimihenkilö kotoa hoitaa tehtävään liittyviä asioita ammattiosaston tietokoneella.

Jos ammattiosaston hankkimaa matkapuhelinta voi käyttää myös yksityispuheluihin, matkapuhelimesta syntyy 20 euron kuukausikohtainen verotettava luontoisetu, ellei toimihenkilö maksa yksityispuheluista luontoisedun arvon suuruista korvausta ammattiosastolle tai vähintään yksityispuhelujen osuutta. Yksityispuheluiden osuuttahan voidaan seurata käyttämällä numerovalinnasta puhelut erottavaa numero-osaa, jos tällainen palvelu on hankittu puhelinoperaattorilta.

Jos ammattiosaston toimihenkilölle korvataan puhelinkuluja ammattiosaston tehtävien hoidosta, vastaavasti veronalaista etuutta syntyy, jos laskuun sisältyy myös yksityispuheluita. Täten laskusta voidaan korvata ilman luontoisedun syntymistä vain 50 %, jos näyttöä yksityispuhelujen osuudesta ei kyetä osoittamaan laskun erittelystä.

Jos ammattiosasto hankkii toimihenkilön kotiin tietoliikenneyhteyden, yhteyden käytöstä myös henkilökohtaisten asioiden hoitoon ei synny verotettavaa etuutta.

Jos toimihenkilölle korvataan hänen itse hankkimansa tietoliikenneyhteyden käytöstä ammattiosaston tehtävien hoitoon, korvaus voi olla enintään 50 % laskusta. Ylittävästä osuudesta muodostuu palkkaa.

Ennakonpidätyksen suuruus

Palkasta ja palkkiosta, jota ei makseta päätoimesta, on veronpidätys suoritettava palkansaajan sivutuloverokortissa ilmoitetun prosenttiluvun perusteella. Jos palkanmaksajalle ei esitetä verokorttia, maksajan on toimitettava ennakonpidätys 60 %:n suuruisena. Ennakonpidätystä ei kuitenkaan toimiteta sellaisista yksittäisistä satunnaisista palkkioista, joiden määrä on enintään 20 euroa.

Esim. 208,05 euron palkkiosta ennakonpidätys on 124,83 euroa (60 %), jos sivutuloverokorttia ei ole esitetty.

Päätoimesta maksettavasta palkasta suoritetaan ennakonpidätys päätoimea varten annetun verokortin pidätysprosenttien mukaisesti. Palkansaaja saa päätoimea varten henkilökohtaisen perusprosentin ja lisäprosentin. Verokorttiin on merkitty palkkakausikohtaisesti määritelty tuloraja, johon asti työnantaja voi soveltaa perusprosenttia kunakin palkkakautena. Ylittävästä osasta pidätys suoritetaan lisäprosentin suuruisena.

Sosiaaliturvamaksut maksettava

Ammattiosasto on velvollinen maksamaan työnantajan sosiaaliturvamaksua edellisen kuukauden palkkasumman perusteella. Jatkuvien muutosten johdosta voimassa oleva prosentti on aina tarkistettava (esim. vuonna 2008 maksun määrä on 2,771 %).

Sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksen yhteydessä myös työnantajan sosiaaliturvamaksun maksuperuste muuttui vuodesta 2006 alkaen. Maksun perusteena ei ole enää kaikissa tilanteissa ennakonpidätyksen alainen palkka. Nyt sosiaaliturvamaksun alainen palkka vastaa pääsääntöisesti työntekijäin eläkelain (395/1961) mukaista palkkaa.

Sosiaaliturvamaksu määrätään edelleen pääsääntöisesti ennakkoperintälain 13 §:ssä tarkoitetun palkan perusteella. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei enää mene sellaisista eristä, jotka eivät ole vastiketta työstä ja joiden perusteella ei makseta sairausvakuutuksen päivärahaa. Tällaisia ovat mm:

• työsopimuksen päättämisestä maksettava korvaus tai muu vahingonkorvaus,
• muu kuin virka- ja työsuhteessa saatu luento- tai esitelmäpalkkio,
• kokouspalkkio ja hallintoelimen jäsenyydestä saatu palkkio.

Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei ole siis suoritettava luottamustehtävää hoitavan henkilön saamasta kokouspalkkiosta. Jos kokoukseen osallistuvalle henkilölle maksetaan kokouspalkkion ohella ansionmenetyskorvaus menetetyn työansion johdosta, ansionmenetyskorvauksesta on tilitettävä työnantajan sosiaaliturvamaksu. Samoin vapaaehtoisesti TYEL-vakuutetulle henkilölle maksettavasta kokouspalkkiosta ansionmenetyskorvauksineen on suoritettava työnantajan sosiaaliturvamaksu.

Säännöllisesti palkkoja maksavat työnantajat merkitsevät sosiaaliturvamaksun alaiset palkat valvontailmoituksella kohtaan 501 ja ne palkkaerät, joista sosiaaliturvamaksua ei peritä kohtaan 503.

Jos yhdistys on rekisteröimätön työnantaja, sosiaaliturvamaksua ei tarvitse kuitenkaan suorittaa, jos kuukauden aikana satunnaisesti maksettavien palkkasummien yhteismäärä on enintään 20 euroa.

Sosiaaliturvamaksu maksetaan euroissa sentin tarkuudella.

Verot ja sotu-maksut tilitettävä

Yhdistyksen, joka maksaa vakituisesti palkkaa kahdelle tai useammalle palkansaajalle, on ilmoittauduttava säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi veroviraston ylläpitämään työnantajarekisteriin. Ilmoitus annetaan myös silloin, kun palkkaa maksetaan samanaikaisesti vähintään kuudelle palkansaajalle. Rekisteröity työnantaja tilittää suorittamansa ennakonpidätykset sekä ennakonpidätyksenalaisten palkkojen yhteissummasta lasketun sosiaaliturvamaksun kotikunnan veroviraston tilille viimeistään pidätyksen toimittamista seuraavan kuukauden 10. päivänä ja ilmoittaa kuukausittain valvontailmoituksella ennakkopidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja koskevat tiedot. Rekisteröidyn työnantajan on tehtävä vuosittain tammikuun loppuun mennessä vuosi-ilmoitus, jossa eritellään palkansaajittain ennakonpidätyksenalaiset palkat ja toimitetun ennakonpidätyksen määrät.

Tavallisesti pieni yhdistys on satunnaisesti palkkaa maksava työnantaja, jolla on verovuoden aikana palveluksessaan enintään yksi palkansaaja tai, jos palkansaajia on enintään viisi, heidän työsuhteensa ei kestä koko kalenterivuotta. Myös silloin, kun yhdistys maksaa hallituksen jäsenille kokouspalkkioita kerran vuodessa, se voi toimia kuten satunnainen työnantaja.

Verohallinto suosittelee, että kaikki satunnaisesti palkkaa maksavat työnantajat käyttäisivät Palkka.fi –palvelua.

Satunnaisesti palkkoja maksava työnantaja:

• maksaa ennakonpidätyksen ja sosiaaliturvamaksun Oma-aloitteisten verojen tilisiirtolomakkeella;
• maksaa ennakonpidätyksen ja sosiaaliturvamaksun viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 10. päivänä;
• maksaa em. verot kaikkien palkansaajien osalta yhtenä eränä;
• ei kuitenkaan anna kuukausittain valvontailmoitusta;
• antaa vuosi-ilmoituksella tiedot kullekin palkansaajalle kalenterivuoden aikana maksamistaan palkoista;
• antaa palkansaajalle palkkalaskelman viimeistään maksuvuotta seuraavan tammikuun 15. päivään mennessä. Työsuhteen päättyessä työnantajan on palkansaajan vaatimuksesta annettava tosite välittömästi.

Lisätietoja saa satunnaisen työnantajan maksu- ja ilmoitusohjeesta verohallinnon internet-osoitteesta www.vero.fi

Ennakonperintäasetuksen määräysten mukaan tulee kustakin palkansaajasta pitää kalenterivuosittain yhtenäistä luetteloa (palkkakorttia), josta on käytävä selville mm. palkansaajan täydelliset henkilötiedot, ennakonpidätystunnus, palkanmaksujaksot ja rahapalkan sekä ennakonpidätyksen ja niihin liittyvien muiden erien euromäärät.

Arto Kuusiola
SAK:n talous- ja sisäisten palvelujen osaston johtaja