vane.jpg (302 bytes)

elomaa-nikolas3.jpg (11408 bytes)SAK:n työehtoasiantuntija
Nikolas Elomaa

kysyy EK:n apulaisjohtaja Eeva-Liisa Inkeroiselta keskusjärjestösopimusten uudistamisesta.

 

Hei Eeva-Liisa

Minusta on tärkeää, että henkilöstön edustajilla on riittävän hyvä tietotaito, kyky ja toimintamahdollisuudet työpaikoilla. On hienoa, että työnantajakin on alkanut ymmärtää henkilöstön edustajien arvon. Minusta on myös tärkeää, että nopeasti muuttuvassa työelämässä on selkeät säännöt henkilöstön edustajien toiminnalle. On arvokasta, että työmarkkinajärjestöt ovat yhdessä neuvotellen pystyneet sopimaan näistä pelisäännöistä.

Yritysten toimialat laajenevat ja henkilöstörajat hämärtyvät. Liittorakenteet muuttuvat niin työntekijä- kuin työnantajapuolella. Työehtosopimuksia muutetaan ottaen huomioon muuttuneet olosuhteet. Siksi minua ihmetyttää Eeva-Liisa, miksi EK on niin haluton kehittämään nykyisiä keskusjärjestösopimuksia, joissa jako entisiin PT:n ja TT:n aloihin edelleen näkyy.

Mielestäni järkisyyt puhuvat sen puolesta, että sopimusten ajantasaistaminen ja jopa yhdistäminen olisi eduksi niin yrityksille kuin niiden henkilöstölle. Haluaisinkin tietää, miksi EK on haluton tähän työhön. Olisiko Eeva-Liisa parempi, että asiat olisivat lakisääteisiä tulevaisuudessa? Tai että pelisäännöt eroaisivat merkittävästi toisistaan, kun niistä sovitaan liittotasoilla?

 

Hei vaan Nikolas

"EK:n keskeinen työmarkkinatavoite on viedä päätösvaltaa työpaikoille eli lähemmäs työtä. Haluamme antaa työpaikoille vapaammat mahdollisuudet ratkaista asiat kullekin yritykselle parhaiten sopivalla tavalla. Tämä on hyväksi yritysten kilpailukyvylle ja tuottavuudelle, josta Suomen hyvinvointi ja työllisyys rakentuvat. Se on hyväksi myös työntekijöille, koska työpaikoilla voidaan myös henkilöstön tarpeet ottaa parhaiten huomioon.

Iloksemme paikallisen sopimisen ja yrityskohtaisten ratkaisujen merkitys tunnustetaan nykyisin hyvin laajasti myös ammattiliitoissa. Osoituksena tästä on päättymässä oleva neuvottelukierros, jolla monella alalla otettiin käyttöön yrityksissä jaettavat palkkapotit ja joustavat työaikamallit. Kuten Nikolas tiedät, EK yritti näitä asioita edistää myös tupopöydässä useiden vuosien ajan, mutta emme saaneet kaveria ay-keskusjärjestöistä. Tupopöytä ei onnistunut uudistumaan.

Luottamusmiesten asemaan liittyviä kysymyksiä pohditaan nyt toimialojen neuvottelupöydissä samalla, kun paikallista sopimista viedään eteenpäin.

Ajatuksesi teollisuuden ja palvelualojen keskusjärjestösopimusten yhdistämisestä on vanhanaikainen. Useat toimialat niin teollisuudessa kuin palveluissa ovat aikaa sitten solmineet alakohtaiset sopimuksensa vanhojen keskusjärjestösopimusten pohjalta ja parhaillaan uudistavat niitä. Paluuta keskusjärjestöohjaukseen ei enää ole. Keskusjärjestösopimusten yhdistämiseen liittyy myös sisällöllisiä ongelmia. Otan yhden esimerkin. Teollisuuden keskusjärjestösopimuksissa on alihankinta- ja ulkopuolisen työvoiman käyttörajoitteita. Ymmärrät varmaan, että ne ovat myrkkyä palvelualoille, joilla liiketoiminnan ydin muodostuu kyseisten palvelujen tuottamisesta."

 

Palkkatyöläinen 28.5.2008 nro 5/08

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

harpalk.gif (881 bytes)