
SAK:n
työehtoasiantuntija
Nikolas Elomaa
kysyy EK:n apulaisjohtaja Eeva-Liisa
Inkeroiselta keskusjärjestösopimusten uudistamisesta.
Hei Eeva-Liisa
Minusta on tärkeää, että henkilöstön edustajilla on riittävän
hyvä tietotaito, kyky ja toimintamahdollisuudet työpaikoilla. On hienoa, että
työnantajakin on alkanut ymmärtää henkilöstön edustajien arvon. Minusta on myös
tärkeää, että nopeasti muuttuvassa työelämässä on selkeät säännöt
henkilöstön edustajien toiminnalle. On arvokasta, että työmarkkinajärjestöt ovat
yhdessä neuvotellen pystyneet sopimaan näistä pelisäännöistä.
Yritysten toimialat laajenevat ja henkilöstörajat hämärtyvät. Liittorakenteet
muuttuvat niin työntekijä- kuin työnantajapuolella. Työehtosopimuksia muutetaan ottaen
huomioon muuttuneet olosuhteet. Siksi minua ihmetyttää Eeva-Liisa, miksi EK on niin
haluton kehittämään nykyisiä keskusjärjestösopimuksia, joissa jako entisiin PT:n ja
TT:n aloihin edelleen näkyy.
Mielestäni järkisyyt puhuvat sen puolesta, että sopimusten ajantasaistaminen ja jopa
yhdistäminen olisi eduksi niin yrityksille kuin niiden henkilöstölle. Haluaisinkin
tietää, miksi EK on haluton tähän työhön. Olisiko Eeva-Liisa parempi, että asiat
olisivat lakisääteisiä tulevaisuudessa? Tai että pelisäännöt eroaisivat
merkittävästi toisistaan, kun niistä sovitaan liittotasoilla?
Hei vaan Nikolas
"EK:n keskeinen työmarkkinatavoite on viedä päätösvaltaa työpaikoille eli
lähemmäs työtä. Haluamme antaa työpaikoille vapaammat mahdollisuudet ratkaista asiat
kullekin yritykselle parhaiten sopivalla tavalla. Tämä on hyväksi yritysten
kilpailukyvylle ja tuottavuudelle, josta Suomen hyvinvointi ja työllisyys rakentuvat. Se
on hyväksi myös työntekijöille, koska työpaikoilla voidaan myös henkilöstön
tarpeet ottaa parhaiten huomioon.
Iloksemme paikallisen sopimisen ja yrityskohtaisten ratkaisujen merkitys tunnustetaan
nykyisin hyvin laajasti myös ammattiliitoissa. Osoituksena tästä on päättymässä
oleva neuvottelukierros, jolla monella alalla otettiin käyttöön yrityksissä jaettavat
palkkapotit ja joustavat työaikamallit. Kuten Nikolas tiedät, EK yritti näitä asioita
edistää myös tupopöydässä useiden vuosien ajan, mutta emme saaneet kaveria
ay-keskusjärjestöistä. Tupopöytä ei onnistunut uudistumaan.
Luottamusmiesten asemaan liittyviä kysymyksiä pohditaan nyt toimialojen
neuvottelupöydissä samalla, kun paikallista sopimista viedään eteenpäin.
Ajatuksesi teollisuuden ja palvelualojen keskusjärjestösopimusten yhdistämisestä on
vanhanaikainen. Useat toimialat niin teollisuudessa kuin palveluissa ovat aikaa sitten
solmineet alakohtaiset sopimuksensa vanhojen keskusjärjestösopimusten pohjalta ja
parhaillaan uudistavat niitä. Paluuta keskusjärjestöohjaukseen ei enää ole.
Keskusjärjestösopimusten yhdistämiseen liittyy myös sisällöllisiä ongelmia. Otan
yhden esimerkin. Teollisuuden keskusjärjestösopimuksissa on alihankinta- ja ulkopuolisen
työvoiman käyttörajoitteita. Ymmärrät varmaan, että ne ovat myrkkyä palvelualoille,
joilla liiketoiminnan ydin muodostuu kyseisten palvelujen tuottamisesta."
Palkkatyöläinen
28.5.2008 nro 5/08 |