Ohjelman mukaan muun muassa työttömyysturvan työssäoloehtoa pitää lyhentää ja muutosturvaa parantaa. Osa-aikaisen koulutuksen ja työn yhteensovittamista pitää helpottaa sekä parantaa määräaikaisten mahdollisuuksia osallistua koulutukseen siinä missä vakituistenkin. Osa-aikaisille pitää tarjota enemmän lisätyötä ja vuokratyöntekijöille vakituista työtä. Nuorten äitien työssä käymistä on tuettava mm nostamalla osittaista hoitoraha 100 euroon kuukaudessa.

Ihalainen patisti erityisesti kuntia vähentämään pätkätyötä ja korosti myös veropolitiikan merkitystä. Hallitusohjelman mukaan ansiotuloverotusta kevennetään vaalikaudella 1,1 miljardilla eurolla. Tähän asti on palkansaajille tarjottu lähinnä välillisten verojen korotuksia kevennetty rikkaiden verotusta.

– Ensi vuonna on sopiva aika toteuttaa myös kunnallisverotuksen perusvähennyksen nostaminen 2000 euroon. Tämä parantaisi kaikkein pienituloisimpien pätkätyöntekijöiden asemaa, Ihalainen sanoi.

Valtuutetut ottivat konkreettiset ehdotukset tyytyväisyydellä vastaan. Jorma Pimperi Tradekasta totesi, että tilastot näytetään usein siinä valossa kuin osa-aikaisuus olisi vapaaehtoinen valinta.

– Vaikka osa on opiskelijoita, suurin osa päätoimisista osa-aikaisista ei ole osaansa itse valinnut.

Kaupan alalla epätyypillinen työsuhde on kokoaikainen vakituinen. Kassamyyjistä osa-aikaisia on 90 prosenttia.

– PAMissa lisätyön tarjoaminen on erittäin lähellä sydäntä. Luottamusmiehet puhuvat siitä väsyksiin asti. Alueluottamusmiehenä kuulen jatkuvasti toiveita lisä- ja kokoaikaisesta työstä, Pimperi kertoi.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUS:ssa määräaikaisuuksiin ja ketjutuksiin on järjestelmällisesti puututtu. Määräaikaisia on vakinaistettu ja sen lisäksi on luotu vakinainen varahenkilöstö, joka osaa tehdä töitä eri osastoilla. HUS:ssa, kuten monilla muillakin työpaikoilla määräaikainen ei välttämättä saa samoja etuja eikä hänen asemansa ole yhtenäinen vakituisiin verrattuna.

– Työelämän oikeudet, kuten vuosilomien ajankohta, vapaiden järjestyminen ja joustavat työajat, saattavat toteutua huonommin kuin vakinaisilla, valtuutettu Tuija Linna-Pirinen HUS:sta sanoi.

Työelämän oikeudet voivat toteutua vielä huonommin vuokraväelle.

– Keväällä meillä oli vääntöä vuokratyövoiman käytöstä: puolalaisista lihanleikkaajista. Meillä ei ollut mitään puolalaisia vastaan, mutta vastustimme työnantajan suunnitelmia, koska heille ei tarjottu työtä samoilla ehdoilla kuin meillä on, valtuutettu Eija Selander Ruoka-Saarioiselta kertoi.

Määräaikainen työntekijä joutuu jatkuvasti miettimään tulevaisuuttaan, joka häiritsee hänen keskittymistään nykyiseen tehtäväänsä.

– Meillä määräaikaiset ovat vakituisten kanssa samoilla ehdoilla, mutta onhan se totta, että jos on töissä vain kolme–neljä kuukautta, on vaikea sitoutua työpaikan kehittämiseen, Selander sanoi.

Päivi Sumsa
kuvat Tuulikki Holopainen

JHL:n Ilppo Alatalo syytti, ettei valtio katso kokonaisuutta tuottavuusohjelman toteuttamisessa. Hälyttävänä Alatalo piti sitä, että työsuojelupiirien resurssien vähennykset veisivät jopa 10 000 työpaikkakäyntiä vuodessa.

Työsuojelupiirien tarkastuskäynneillä on SEL:n Hannele Vuorion mukaan suuri tuki työpaikkojen työsuojeluvaltuutetuille. Tukiverkoston merkitystä korosti myös JHL:n Anneli Kunnari, jonka mukaan tarvetta olisi paremminkin tarkastusten lisäämiseen. Kunnari arvioikin valvonnan alasajon heikentävän työoloja.

Sähköliiton Osmo Rantanen oli erityisen huolissaan resurssien vähentämisestä aikana, jolloin työsuhteiden vähimmäisehtoja rikotaan törkeästi ja ulkomaalaisen työvoiman käyttö lisää työsuojeluriskejä työpaikoilla.

Anne Heikkinen JHL:stä muistutti työsuojelupiirien tuen merkityksestä pienten työpaikkojen työntekijöille.

– Kun luottamusmiehiä ei ole kattavasti, niin työsuojelupiirien tuki työpaikkojen edunvalvonnalle on tärkeää. Myös väkivalta ja uhkailu lisääntyy työpaikoilla. Minusta työsuojelutarkastuksia tarvitaan jatkossakin, muistutti Heikkinen.

Kemianliittolainen Pasi Kallio kiinnitti huomion tyky-toimintaan, jolla hänen mukaansa enemmän kiillotetaan yrityksen kilpeä kuin paneudutaan todellisten ongelmien ratkaisemiseen työpaikoilla. Kallio ehdottikin, että SAK tekisi oman ikäohjelman.

Aino Pietarinen