Viime vuoden lopussa Suomessa asui yhteensä 133 430 ulkomaan
kansalaista, mikä on noin 2,5 prosenttia koko väestöstä. Kansainvälisesti verrattuna
tämä on vielä vähän. Esimerkiksi Ruotsissa maahanmuuttajien osuus on reilusti yli 10
prosenttia väestöstä. Maahanmuutto on kuitenkin ollut Suomessa tasaisessa kasvussa ja
Suomeen on viime vuosina muuttanut selvästi enemmän väkeä kuin täältä on lähtenyt
pois. Vuonna 2007 nettomaahanmuutto oli jo liki 13 000, kun vuonna 2000 vastaava
osuus oli vain noin 2 600. Tärkeimpinä syinä maahanmuuttoon tilastoissa
näyttäytyvät työ ja suomalainen syntyperä tai perheside Suomeen. Eniten
maahanmuuttajia on saapunut lähialueilta, Venäjältä ja Virosta. On syytä huomata,
että viime vuosina ulkomaisen työvoiman määrää on merkittävästi lisännyt myös
Suomessa tilapäisesti töissä olevat, joita on ollut noin
30 000 40 000.
Kuinka hyvin maahanmuutolla pystytään paikkaamaan väestön ikääntymisen
aiheuttamaa edessä olevaa työvoimapulaa? Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys (TEM
analyyseja 2/2008) arvioi, että maahanmuutto riittää kompensoimaan työvoiman tarjonnan
ennustetun vähenemisen vain jos nettomuuttoa saadaan olennaisesti nostettua nykytasolta
ja maahanmuuttajien työvoimaosuus nousee viime vuosien tasoa korkeammaksi. Eli ulkomaista
työvoimaa, joka pystyy paikkaamaan syntyvää työvoiman tarvetta, pitäisi jatkossa
saada houkuteltua lisää Suomeen. Tärkeä kysymys on myös, se kuinka hyvin kotimainen
ja ulkomainen työvoima voivat korvata toisiaan eli kuinka koulutettua maahan tuleva
työvoima on verrattuna yleiseen koulutustasoon.
Meillä on kokemusta siitä, kuinka hyvin jo Suomessa asuvat maahanmuuttajat ovat
onnistuneet sijoittautumaan suomalaisille työmarkkinoille. Täytyy muistaa, että
maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä myös työmarkkina-aseman suhteen. Osalla
maahanmuuttajista on jo valmiiksi työpaikka heidän muuttaessaan Suomeen ja se on
nimenomaan muuton syy. Keskimäärin katsottuna maahanmuuttajien sijoittautuminen
työmarkkinoille ei ole kuitenkaan sujunut vaikeuksitta. Tämä näkyy siinä, että
työttömyys on edelleen maahanmuuttajien suurimpia ongelmia. Työttömyysaste on
moninkertainen koko väestöön verrattuna ja työvoimaosuus selvästi alhaisempi.
Selvitysten mukaan niidenkin, jotka ovat saaneet töitä, työmarkkina-asema on
keskimäärin epävarmempi ja moni maahanmuuttaja on joutunut vaihtamaan myös ammattia
saadakseen työtä Suomessa.
Haastetta siis edelleen riittää maahanmuuttajien kotoutumisen parantamisessa.
Keskeisiä edellytyksiä kotoutumiselle ovat suomen tai ruotsin kielen oppiminen ja sekä
tarvittaessa ammatillisten valmiuksien parantaminen vastaamaan suomalaisten
työmarkkinoiden vaatimuksia. Yksi kysymys on myös, miten saada Suomi vetovoimaisemmaksi
muuttomaaksi.