– Tavoite voidaan saavuttaa, mutta se edellyttää merkittäviä muutoksia ihmisten käyttäytymisessä, alueen yritysten toiminnassa ja etenkin energiantuotannossa.

Haastetta lisää se, että kasvihuonekaasupäästöt ovat Lahdenkin seudulla 2000-luvulla kasvaneet viime vuotta lukuunottamatta.

Kaksi vuotta sitten Lahden, Hollolan ja Nastolan ympäristötoimet yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi, Lahden seudun ympäristöpalveluiksi. Kolmen kunnan yhteinen ympäristöstrategia hyväksyttiin valtuustoissa alkuvuodesta.

Johanna Saarola sanoo, että poliittiset päättäjät ovat avainasemassa ilmastomuutoksen torjunnassa. Valtuustoissa päätetään, mihin ja minkä verran rahaa eri asioihin käytetään. Valtuutettujen tehtävä ei ole helppo säästöpaineiden keskellä. Esimerkiksi Lahdessa toimenpiteisiin, joita ilmastomuutoksen hillintä edellyttäisi, ei ole toistaiseksi myönnetty erikseen rahaa. Toiveissa kuitenkin on, että ensi vuoden budjettiin oma määräraha saadaan.

Johanna Saarola kertoo, että kaupunginvaltuustossa on tehty aloitteita ilmastotoimikunnan perustamiseksi, mutta näillä näkymin perustaminen lykkääntyy seuraavaan valtuustokauteen. Toimikunnan tehtävänä olisi koordinoida ilmastostrategian toteutumista ja ohjata käytännön toimenpiteitä.

Energiaa säästettävä

Johanna Saarola korostaa, että kasvihuonekaasujen leikkaamisen ehdoton edellytys on energian kulutuksen vähentäminen. Näihin talkoisiin tarvitaan jokainen kaupunkilainen ja alueen yritys. Päästöjen vähentämisessä tärkeää on muun muassa yksityisautoilun vähentäminen ja huolellinen jätteiden lajittelu.

– Moni kuvittelee, että yksittäinen ihminen ei voi vaikuttaa ilmastomuutokseen. Joku kuitenkin käyttää sen kaiken energian joka tuotetaan, Saarola sanoo ja viittaa sähkönkulutuksen jatkuvaan kasvuun.

Jätteiden lajittelusta Johanna Saarola antaa lahtelaisille tunnustusta. Erityisesti energiajäte eli pahvit, muut pakkaukset ja suurin osa muoveista saadaan hyvin talteen ja käytetään alueen energiantuotannossa. Myös kaatopaikkakaasut otetaan talteen ja Lahdessa sijaitseva Hartwallin tehdas lämpiää osittain niillä tuotetulla energialla.

Jätteiden lajittelua huonommat pisteet tulevat joukkoliikenteen käytöstä. Yksityisautoilu lisääntyy muun Suomen tavoin myös Lahdessa.

– Bussiverkostomme on kattava, mutta sitä käytetään valitettavan laiskasti. Joukkoliikenteen saamaa tukea on myös leikattu viime vuosina.

Kierrätyslasista pulaa

Leijonan osa Lahden seudun kasvihuonekaasupäästöistä syntyy kaukolämpöä ja sähköä Lahti Energialle jauhavasta Kymijärven voimalaitoksesta ja japanilaisomisteisesta Pilkingtonin lasitehtaasta. Pilkingtonia kuten Lahti Energiaa sitovat Kioton sopimuksen vaatimukset ja siihen liittyvä EU:n päästökauppa.

Tällä hetkellä Pilkingtonin tehdas tuottaa päästöjä enemmän kuin sillä on päästöoikeuksia, vaikka hiilidioksidipäästöjä pyritään kaikin tavoin vähentämään, kertoo tehtaan ympäristöpäällikkö Mika Varjovirta.

– Käytämme energiantuotannossamme maakaasua ja suurin osa päästöistä syntyy siitä. Seuraamme tehtaan maakaasun ja sähkön kulutusta erittäin tarkkaan ja etsimme koko ajan uusia keinoja, joilla energian kulutusta voitaisiin vähentää.

Yksi keskeinen keino vähentää päästöjä on lisätä lasin uusiokäyttöä. Lahdessa valmistetaan tasolasia ja jo kertaalleen käytetyn lasimurskan osuus uuden lasin valmistuksessa on tällä hetkellä 45 prosenttia.

– Yritämme nostaa osuutta, mutta käytetystä, meille kelpaavasta lasista on pulaa. Lasipullot eivät ole tarpeisiimme riittävän laadukkaita.

Kivihiilestä luovuttava

Lahden talouksista 90 prosenttia on kaukolämmön piirissä. Lahti Energian omistama voimalaitos käyttää pääasiassa kivihiiltä mutta jonkin verran myös öljyä ja maakaasua.

– Kaupungin Lahti Energialle asettamat tulostavoitteet ovat sellaiset, että kalliita ratkaisuja, joita fossiilisista polttoaineista uusiutuviin siirtyminen edellyttäisi, ei ole mahdollista tehdä, ympäristönsuojelutarkastaja Johanna Saarola harmittelee.

Yhtenä vaihtoehtona on esitetty kaupungin omistaman energialaitoksen myymistä. Ajatuksena on, että uudella omistajalla olisi varaa tehdä tarvittavat investoinnit.

– Jollain aikavälillä energiantuotannossa joudutaan joka tapauksessa tekemään isoja ratkaisuja. Tämä on asia, josta kaupunginvaltuustossa olisi syytä keskustella, Saarola sanoo.

Pirjo Pajunen
kuva Patrik Lindström