Kansaneläkelaitoksen yhteiskuntatutkimuksen päällikön, dosentti Jouko Kajanojan mukaan friedmanilaista perustuloajatusta ovat Suomessa edustaneet mm. Björn Wahlroos ja muinaiset nuorsuomalaiset.

– Friedmanilaisten moraaliin perustuva ajatus on, että maksetaan niin vähän, ettei sillä pitkän päälle tule toimeen. Silloin on yritettävä hankkia elanto muuten – vaikkapa työnteolla.

Oikeudet ja velvollisuudet

Kun 70 prosenttia työvoimasta on työssä, niin tuntuu vieraalta, että pienistä tuloista maksetuista veroista elätetään joukkoa, joka ei tee työtä. Kansalaisten yleisen oikeustajun mukaan oikeuksia seuraavat velvollisuudet. On kaksi rintamaa: esimerkiksi vihreät, jotka haluavat, että jokaiselle työtä tekemättömälle ja työtätekevälle ei-eläkeläiselle tulee maksaa samansuuruinen perustulo, ja esimerkiksi ammattiyhdistysväki, joka katsoo, että toimeentuloturvan maksamiselle tulee olla hyväksyttävä syy: sairaus, työttömyys, opiskelu tai muu vastaava.

Kajanojan sekä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton Riitta Särkelän ja Anne Erosen kirjan Perusturvan pulmat ja uudistamisen vaihtoehdot (Helsinki 2007) mukaan meillä on jo olemassa tietynlainen perustulo.

– Se muodostuu toimeentulotuesta, työttömyysturvan peruspäivärahasta ja lapsiperheiden lapsilisistä. Perustuslakiin perustuva tuki myönnetään jokaiselle sitä hakevalle. Esimerkiksi työn vastaanottamisesta kieltäytyminen voi vähentää toimeentulotukea 20 % ja toistuva kieltäytyminen 20 prosenttia.

– Toimeentulon perusosan, enintään 40 prosentilla vähennettynä, sekä asumistuen saavat kaikki tarvitsevat. Käytännössä tämä perustulotakuu on niin pieni, ettei sen varaan voi normaalia elämää rakentaa.

– Noin puolet toimeentulotukeen oikeutetuista jättää itselleen kuuluvan tuen hakematta. Osa ei tiedä etuuksista ja osa ei hae, koska tarvittavien papereiden – tiliotteet, kuitit yms. – hankkiminen voi tulla kalliimmaksi kuin tulossa oleva tuki.

Myös osa hakemusten liitteistä on sellaista tietoa, joka viranomaisilla itsellään on tietokannassaan.

– Tärkeä syy on polttomerkki. Meno sosiaalitoimiston luukulle on työssäkäyvälle nöyryyttävää. Nöyryytystä lisää toimeentulotuen saannin edellyttämät pankkitiliotteet ja yksityiselämän tietojen kaivelu.

Parannusyrityksiä ollut

Suomessa on kokeiltu toimeentulotuen perusosan siirtämistä sosiaalitoimistoista Kelan maksettavaksi. Kokemukset olivat Jouko Kajanojan mukaan myönteisiä, mutta toimeentulotuen perusosaa ei siirretty.

– VM:n pelko, että se maksaa ja toiseksi se, että kansalaisten olisi helpompi tulla Kelan toimistoon kuin sosiaalitoimistoon ja näin toimeentulotuki lähenisi perustuloa.

Kajanojan mukaan tyypillinen ongelma on, kun työtön työllistyy 1–2 kuukaudeksi. Hänen asumistuet eivät välttämättä katkea heti, kun hän aloittaa työt.

– Kun vähimmäistuloilla kituuttanut työtön sitten pääsee töihin, niin hän käyttää usein lisäansionsa mm. pesukoneensa korjauttamiseen. Mutta samalla kun pätkätyö loppuu, niin häneltä ryhdytään perimään takaisin tuota kuukauden liikaa maksettua asumistukea. Ja uuden asumistuen ja työttömyystuen hakeminen vie aikansa. Tämä sekoittaa talouden, vaikka vuositasolla saadut maksut olivat aivan oikeutettuja.

Tulotakuu ei ole perustulo

Keskusteluun nostetun tulotakuun idea on, että jos työtön hakee esimerkiksi työttömyysturvaa, niin Kelassa katsottaisiin automaattisesti, ovatko hakijan tulot niin pienet, että hän on oikeutettu toimeentulotukeen.

– Tukipäätöksen viivästymisen ajalta maksettaisiin perussummaa, jolloin hakija ei joutuisi turvautumaan viimesijaiseen tukeen – toimeentulotukeen. Tulotakuu toimisi myös takautuvasti, mikäli työttömälle olisi maksettu liian vähän.

– Puhutaan minimi- tai takuutulosta.

Kajanoja mukaan sosiaalipoliitikot eivät ajaessaan tulotakuuta aja perustuloa, joka vihreiden mallissa tulisi automaattisesti tilille kaikille työiässä oleville.

– Vihreiden mallissa eniten voittaisivat nykyisiin etuuksiin verrattuna opiskelijat ja kotona lapsia hoitavat, samoin ansiotyötä tekemättömät vuorineuvoksettaret. Tuudittaisiko tämä nuoret helppoon elämään, jos heille lykättäisiin 450 euroa kuussa käteen.

Myös Soininvaara on todennut, että perustuloon tarvittaisiin tarkentavia sääntöjä. Kajanojan mukaan, jos tehdään poikkeamia, niin perustulo tulee lähelle nykyistä, syyperusteista järjestelmää.

Kajanoja uskoo tulotakuun voimaan ja pitää sitä nykyistä inhimillisempänä. Tuoreessa Viimeisellä luukulla – tutkimuksessa paljastui tapauksia, että ihmiset eivät tiedä oikeuksiaan.

– Viimein henkilö menee diakoniatyöntekijän luo, joka toimii apuna, koska tähän asti julkinen koneisto antanut ihmisen pudota suojaverkon läpi. Hyvinvointivaltiossa viimesijainen toimeentulo pitää taata riittävällä sosiaaliturvalla – rahalla ja sosiaalityöllä.

Pentti Peltoniemi