Yli 90 prosenttia Suomessa eri aloilla käsiteltävästä puusta on juuri mäntyä tai kuusia.

Osa vuosittain ilmenevistä 20–30 nenäontelon syöpätapauksesta arvioidaan johtuvan puupölyn altistumisesta työpaikalla.

– Silti niitä ei nykyisin diagnostisoida työperäisiksi. Meidän tuloksemme osoittavat nyt selvästi, että pitkäaikainen altistuminen kaksinkertaistaa syöpäriskin. Suurimmassa vaarassa ovat talonrakennus- ja huonekaluteollisuuden työntekijät, sanoo puupölyohjelman johtaja Kirsti Husgafvel-Pursiainen Työterveyslaitokselta.

Syöpä on usein useiden erilaisten tekijöiden summa. Esimerkiksi altistuminen ja tupakointi voivat moninkertaistaa sairastumisriskin. Selkein on asbestialtistuksen ja syövän välinen yhteys. 150 suomalaista kuolee nykyään joka vuosi syöpään mutta myös muihin asbestisairauksiin 40–50 vuotta sitten tapahtuneen altistumisen seurauksena.

Puutavaravalmistuksessa työskentelevän työntekijän riski sairastua työperäiseen astmaan kaksinkertaistuu lyhytaikaisenkin altistumisen seurauksena. Ammattitautirekisteriin ilmoitettiin 1986–1998 vain 220 ammattiastmaa puuteollisuuden työntekijöiden keskuudesta. Tuoreiden tutkimustulosten perusteella oikea luku oli noin 1 200, eli noin 80 tapausta jäi joka vuosi ilmoittamatta.

– Alistumista voidaan ehkäistä monin tavoin. Jokainen tapaus on turha, sanoo vanhempi tutkija Antti Zitting Työterveyslaitokselta.

Tiedot EU-maiden puupölyaltistuksesta on koottu tietopankkiin. Koko Euroopassa 3,5 miljoonaa ihmistä altistuu puupölylle työssään, puoli miljoonaa voimakkaasti. Talonrakennusteollisuudessa työskentelevien altistuminen oli monasti yllättävänkin korkea.

Syöpä mukaan työterveyshuoltoon

EU:n syöpädirektiivissä puupölyn raja-arvo on 5 mg kuutiometrissä, mutta se koskee vain kovia puulajeja. Suomessa raja-arvo on 2 mg, eikä lehti- ja havupuiden välillä tehdä eroa. Sekä Husgafvel-Pursiainen että Zitting ovat sitä mieltä, että vasta 0,5 mg raja-arvo olisi suhteellisen turvallinen. Myös havupuu on otettava direktiiviin. Molemmat ovat sitä mieltä, että työterveyshuollon asiantuntemus kemikaalien ja pölyaltistumisen vaikutuksista on heikentynyt. Zitting saa lukemattomia puheluja, joissa kysellään asioita, jotka olivat vuosikymmen sitten henkilöstölle itsestäänselviä.

– Syöpä on saatava taas mukaan työterveyshuoltoon, sanoo Husgafvel-Pursiainen, joka on valmis lähtemään kiertueelle kertomaan puupölyn terveysvaikutuksista ja miten altistuminen voidaan ennaltaehkäistä, jos Työsuojelurahasto myöntää siihen rahoituksen.

Puualan organisaatiot, työsuojelupiirit ja etenkin ammattikoulut ja ammattikorkeakoulut ovat toinen tärkeä kanava.

Työpaikoilla voidaan vähentää riskejä

Työterveyslaitoksen Lappeenrannan yksikkö tekee tiivisti työtä löytääkseen uusia ratkaisuja puupölyaltistukseen.

Tekniikan tohtori Antti Zitting korostaa, että tekniset toimet kuten pisteimurit parketinhionnassa, eivät vaadi kovin suuria taloudellisia investointeja.

– Mutta myös työmenetelmät on otettava tarkasteluun, katsottava etteivät työntekijät aliarvioi riskejä, hän sanoo ja korostaa, että konna on yleensä kuiva puupöly. Sahatyöläiset ovat riskivyöhykkeellä kuivaa sahatavaraa käsitellessään, eivät prosessin alussa. Myös työpaikan lattialle kerääntyvä puupöly pitää siivota pois huolellisesti.

– Hengityssuojaimia ei voi käyttää eikä niitä ole tarkoitettukaan käytettäviksi joka paikassa. Suojain on toissijainen, ensisijainen asia on mahdollisimman riskitön työympäristö. Helsingin puuseppien ammattiosasto valitti jo vuonna 1911nurkkiin kerääntyvästä pölystä, Zitting kertoo.

Vaikka REACH pyrkii vähentämään kemikaaliriskejä, uusia terveysriskejä ilmenee alituisesti. Nanoteknologiaa ja sen äärimmäisen pieniä hiukkasia tutkitaan runsaasti ongelmien ratkaisemiseksi ajoissa.

Eivätkä vanhatkaan riskit, fysikaaliset tai kemialliset, ole minnekään kadonneet. Huolimatta kansainvälisistä toimista asbestin totaalikiellon puolesta asbestia tuotetaan edelleen joka vuosi pari miljoonaa tonnia.

Ingegerd Ekstrand

Faktaa