vane.jpg (302 bytes)

Vastuuntuntoa työtaisteluihin

Jarmo Korhonen
  Suomen Keskustan
puoluesihteeri

Jarmo Korhonen, Suomen Keskustan puoluesihteeri.vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Naisten miehiä heikompi palkkaus on yhteiskunnassa selkeä epäkohta, joka on viime aikoina tunnustettu laajalti. Sekä työmarkkinaosapuolet että poliittiset toimijat ovat reagoineet tilanteen vakavuuteen, ja kaikilla on halu kuroa palkkaero umpeen. Tehyn työtaistelukeinojen valinnasta syntymässä olevaa tilannetta olen kuitenkin seurannut erittäin huolestuneena.

Yleissitovien työehtosopimusten tehtävänä on taata työntekijöiden palkat ja muut vähimmäisehdot. Suomen mallissa ei ole rajoitettu työtaistelutoimenpiteitä, eikä näin ole tarpeen tehdäkään. Työntekijän asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa on edelleen kehitettävä ja irtisanomissuojaa parannettava. Suomalaisen sopimusyhteiskunnan malliin ei kuitenkaan ole koskaan liitetty joukkoirtisanomisia osaksi perinteisiä työtaistelukeinoja, vaan omia tavoitteita on totuttu ajamaan esimerkiksi lakon ja ylityökiellon avulla.

Irtisanomissuoja luotiin aikoinaan suojaamaan työntekijää työnantajan laittomalta irtisanomiselta. Tehy käyttää nyt irtisanomissuojaa väärin painostamalla työnantajaansa joukkoirtisanomisilla, joiden vaikutukset saattavat olla katastrofaalisia. Kehitys, jossa työntekijä käyttää irtisanomissuojaa työnantajaansa vastaan omien tavoitteidensa ajamiseksi, on vaarallista.

Yleensä työtaistelukeinot ovat sellaisia, että ne kohdistuvat negatiivisesti työnantajaan johtamalla taloudellisiin menetyksiin. Tehyläisten uhkaaman joukkoirtisanomisen vakavin ongelma on, että sen haitat eivät kohdistu ensisijaisesti työnantajaan. Tehyn työtaistelusta kärsivät pahiten ne viattomat sivulliset, joilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteen korjaamiseksi. On vaikea pitää vastuuntuntoisena sopimusyhteiskunnan mallina toimintaa, jonka negatiiviset vaikutukset suuntautuvat sairaisiin lapsiin ja vanhuksiin eli juuri niihin, joiden puolustamiseksi yhteiskunta ja pohjoismainen hyvinvointimalli perustettiin ja erityisesti, kun tuon vahingollisen toiminnan pääasiallisena motiivina on raha.

On tärkeää, että suomalaisessa yhteiskunnassa säilyy hyvin toiminutta sopimusjärjestelmää arvostava ilmapiiri. Vapaiden työmarkkinoiden ja yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi esitin kesällä kymmenen vuoden palkkaohjelmaa kaikille kunta-alan huonosti palkatuille, naisvaltaisille aloille. Tavoitteena olisi noin 500 euron palkankorotus kymmenen vuoden aikana. Tuo korotus maksaisi valtiolle 3,5 miljardia euroa. Noin miljardi palautuisi valtiolle verotuloina, joten valtion nettopanostus olisi 2,5 miljardin luokkaa.

Olen edelleen – ja entistä vankemmin – tuon esityksen kannalla. Kaikki kunta-alan matalapalkka-alat ovat palkankorotuksensa hyvästä ja tärkeästä työstään ansainneet, mutta silloin, kun pelissä ovat lapset, sairaat ja vanhukset, tarvitaan erittäin tarkasti harkittuja työtaistelukeinoja, joiden seuraukset on arvioitu pitkälle tulevaisuuteen. Nyt on kärsivällisyydelle ja vastuuntunnolle kysyntää.

Palkkatyöläinen 7.11.2007 nro 9/07

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

ne339999.gif (51 bytes)