Työehtosopimusneuvottelujen – joissa keskusjärjestöt ovat omalla panoksellaan mukana myös liittokierroksella – lisäksi keskusjärjestön toinen tärkeä tehtävä on vaikuttaa lainsäädäntöön. Vaikka etenkin vaalien alla SAK:ta ja muitakin työmarkkinajärjestöjä syytetään ulkoparlamentarismista, järjestön asiantuntijat käyvät jatkuvasti esimerkiksi eduskunnan valiokunnissa kutsuttuina kertomassa SAK:n näkemyksiä ajankohtaisista lakihankkeista.

Tälläkin hetkellä SAK on mukana monessa kolmikantatyössä, joissa palkansaajat ja työnantajat yhdessä valtiovallan kanssa valmistelevat hyvinkin kauaskantoisia ratkaisuja, joilla on tavalla tai toisella vaikutusta jokaisen suomalaisen elämään. Työn alla on esimerkiksi koko sosiaaliturvajärjestelmä. Lisäksi pohdinnassa ovat muun muassa ammatillisen koulutuksen uudistaminen, vuokratyön pelisääntöjen tekeminen sekä työttömien ja työpaikkojen parempi kohtaaminen.

Sosiaaliturvan ja ammatillisen koulutuksen uudistuksissa ja niin sanotun kohtaanto-ongelman ratkaisussa sekä monessa muussa yhteydessä SAK:n punaisena lankana on liikkeen perustan mukaisesti työ; työllisyyden parantaminen. Sosiaaliturvan uudistamisessa SAK ei siis esimerkiksi kannata vastikkeetonta kansalaispalkkaa.