Tehtaan toiminta lakkaa maaliskuun loppuun mennessä. YT-neuvottelut päättyivät syyskuussa ja lopputuloksena oli koko henkilöstön irtisanominen. Irtisanottuja työntekijöitä on yli sata.

Anne Linnakari on käynyt edellisenä päivänä pitämässä henkilöstölle yhteisen infotilaisuuden, jossa hän kertoi perustiedot muutosturvasta ja siitä miten jatkossa edetään. Joulukuun alkuun mennessä kaikille työntekijöille laaditaan työllistymisohjelma, Linnakari lupaa.

Hän tapaa jokaisen työntekijän henkilökohtaisesti. Lisäksi hänellä on päivittäin tunnin soittoaika.

– Yt-neuvottelut kestivät yli puoli vuotta, mutta tämä oli selvä homma alusta asti. Oli päätetty, että toimintoja keskitetään ja työnteko loppuu täällä, sanoo varaluottamusmies Timo Vesanen kahvikupin äärellä.

Luottamusmies Jani Mäki nyökyttelee vieressä. Hänen mukaansa yt-neuvottelut sujuivat työnantajan kanssa asiallisesti. Tilannetta helpottaa HK:n tarjoama sosiaalipaketti. Sen sisällöstä ei kuitenkaan kerrota julkisuuteen. Näin on sovittu työnantajan kanssa.

Surutyö vie aikansa

– Ei täällä mikään paniikkimieliala ole, vaikka irtisanomiset olivat aluksi shokki. Prosessi on ollut sen verran pitkä, että työntekijät ovat ehtineet sisäistää asian. Surutyötä tietysti tehdään, kun meillä on täällä hyvä henki ja monilla takana pitkä työsuhde, Timo Vesanen kertoo.

Hän itse on ollut talossa 14 vuotta. Kolmen lapsen isä sanoo, että uutta työtä olisi hyvä löytää nopeasti, jotta perhe pysyy leivässä.

– Elintarvike-alan töitä ei paljon ole tarjolla ja nehän vähenevät tulevaisuudessa lisää. Suuntaudun teollisuustyöhön. Mielelläni pysyisin Tampereen seudulla.

Jani Mäki on ollut HK:lla 15 vuotta. Hän aikoo miettiä rauhassa, mitä seuraavaksi ryhtyy tekemään. Koulutus on yksi vaihtoehto.

– Minulla ei ole perhettä, joten tilanteeni on helpompi. Tekisi mieli vähän ladata akkuja, mutta jos hyvä työpaikka tulee vastaan tietysti otan sen, hän pohtii.

Miesten mukaan harvalla talon työntekijällä on vielä kovin selkeitä tulevaisuudensuunnitelmia. Tulevien työsuhteiden laatu kuitenkin pelottaa.

– Vuokratyötä on paljon tarjolla, mutta minkälaisia työsuhteita ne sitten mahtavat olla. Minun mielestäni nyt ei pitäisi kenenkään tehdä hätiköityjä ratkaisuja vaan miettiä rauhassa eri vaihtoehtoja, Vesanen sanoo.

Muuttaminen peikkona

Anne Linnakari on saanut vastaanottopisteessä jo esitteet suoriin riveihin. Niitä on aika paljon, vaikka Linnakari sanoo karsineensa kovalla kädellä.

– Olen huomannut etteivät ihmiset pysty vastaanottamaan kovin paljon tietoa yhdellä kertaa. Tässä on ihan oleellisimmat.

Linnakari on hoitanut jo monta isoa irtisanomista. Hän sanoo, että muutosturva on hyvä juttu, mutta sitä olisi kehitettävä nykyistä joustavammaksi.

– Kun työllistymisohjelma tehdään ainakin alustavasti jo irtisanomisaikana, työntekijä saa paljon nopeammin palvelua työvoimatoimistosta sitten, jos työttömyys koittaa.

Linnakarin pitämässä infossa HK-Ruokatalon työntekijöitä huolestutti eniten kaksi asiaa: voiko työvoimatoimisto pakottaa ottamaan vastaan mitä työtä tahansa ja onko pakko muuttaa työn perässä.

– Muuttaminen tuntuu olevan aikamoinen peikko. Tässä tarvittaisiin asennemuutosta. Sanon aina, että työmatka voi myös olla hieman pidempi.

Pirkanmaan työvoimapiirissä on pulaa samoista työntekijöistä kuin muuallakin Suomessa.

– Hoiva-, metalli- ja rakennusala, sähkö- ja putkiasennus. Näille aloille tarjoamme koulutusmahdollisuutta.

Linnakari uskoo, että ainakin nuoremmat työntekijät työllistyvät hyvin. Hänen mielestään vuokratyötäkään ei ole syytä karsastaa, sillä sitä kautta on mahdollista saada vakituinen työsuhde.

HK-Ruokatalossa Anne Linnakari pitää haasteellisena työntekijöiden aktivoimista hakemaan rohkeasti uutta työtä.

– Monilla on vain vähän työnhakukokemusta. Esimerkiksi työvoimatoimiston sähköisiä palveluja ei tunneta. Meillä on erinomaisia kokemuksia työnhakuvalmennuksesta, jonka työnantaja maksaa. Sääli ettei HK halunnut tarjota sellaista työntekijöilleen.

Pirjo Pajunen

Muutosturva

• Muutosturva on tänä syksynä päättyneen tupon satoa, se tuli voimaan vuoden 2005 heinäkuussa.
• Muutosturva muodostuu irtisanotulle laadittavasta työllistymisohjelmasta, työttömyysturvan päälle maksettavasta työllistymisohjelmalisästä ja palkallisesta työnhakuvapaasta irtisanomisaikana.
• Muutosturva on suunnattu tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille. Myös määräaikaisessa työsuhteessa olevat ovat tietyin ehdoin oikeutettuja siihen.
• Työnantajalla on velvollisuus tiedottaa muutosturvasta työntekijöille.

Ensimmäiset muutosturvan toimivuutta selvittäneet tutkimukset ovat valmistuneet tänä syksynä. Työministeriö julkisti tilaamansa laajan tutkimuksen tulokset (Arnkil ym: Muutosturva uudenlaisen yhteistyön airueena, työpoliittinen tutkimus 2007) syyskuussa. SAK:ssa mallin toimivuutta on selvitetty reilun tuhannen hengen kyselyllä Joensuun työvoimapiirissä.

Molempien tutkimusten mukaan irtisanotut ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä muutosturvan toimintamalliin. Muutosturva on nopeuttanut työllistymistä ja auttanut erityisesti vaikeimmin työllistyviä löytämään työtä tai hakeutumaan koulutukseen.

Kehitettävää löytyy tiedonsaannista, työllistymisohjelmien laadusta ja koulutuksen kriteereistä.

Työministeriön tutkimuksen mukaan muutosturvan piirissä vuonna 2005 olleista työllistyneiden osuus oli hivenen suurempi kuin vertailuryhmässä, jonka muodosti vuotta aiemmin taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanottujen ja työttömäksi jääneiden ryhmä. Vaikka ero oli suhteellisen pieni, tutkijat pitävät sitä merkittävänä, sillä muutosturva auttoi erityisesti vaikeimmin työllistyviä – yli 50-vuotiaita ja vähän koulutettuja – työllistymään.

Muutosturvan piirissä olleista reilu kolmannes oli työttömänä vuoden kuluttua irtisanomisesta mutta vertailuryhmästä työttömänä oli tuolloin vielä puolet.

Tutkijat peräänkuuluttavat yksilöllisten tarpeiden huomioimista nykyistä paremmin työllistymisohjelmissa.

– Työllistymisohjelman on oltava jotain enemmän kuin kaikille työttömille laadittava työnhakusuunnitelma. Keskeisellä sijalla pitäisi olla koulutus ja mahdollisen uuden työuran suunnittelu, sanoo Heidi Lehikoinen. Hän on toteuttanut SAK:n kyselyn osana muutosturvaa käsittelevää graduaan. Kyselyn tulokset julkistetaan marraskuun aikana.

SAK:n selvityksestä käy ilmi, että tiedonsaannissa eniten ongelmia oli silloin, kun irtisanottuja on vain muutama eikä työvoimatoimistosta tulla työpaikalle.

Työministeriön mukaan muutosturvaa tunnetaan huonosti pk-yrityksissä ja julkisella sektorilla.

SAK:n kyselyssä nousi esiin koulutuksen kriteereihin liittyvä epäkohta.

– Muutosturvan korotettua työttömyysturvaa saa vain työvoimapoliittiseen koulutukseen. Itsenäisesti haettu koulutuspaikka eli omaehtoinen koulutus ei sinällään oikeuta työllistymisohjelmalisään. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi, Heidi Lehikoinen sanoo.