Eihän niillä pitäisi olla merkitystä valtakunnan asioiden hoidossa. Tai ehkä sen verran, ettei pääministerin uskottavuus epäolennaisuuksiin keskittyvässä julkisuusrumbassa enää liene paras mahdollinen.

Paljon oleellisempaa oli Vanhasen Yleisradion haastattelussa esille tuoma hyvin julkisuuskielteinen näkemys asioiden valmisteluvaiheesta. Pääministerin mukaan hallituksen kehysriihessä tekemä päivähoitolinjaus opetti, ettei keskeneräisten asioiden kanssa kannata tulla julkisuuteen.

Tarkoittaako pääministeri, että seuraavat lähes neljä vuotta hallitus kertoo vain valmiiksi päätetyistä asioista? Eikö hallituksen suunnitelmista tarvita kansalaiskeskustelua, jota oikein politiikkaohjelmalla on haluttu edistää? Eikö hallituksen suunnitelmista tarvita julkista mielipiteenvaihtoa, johon ainakin periaatteessa kaikki voivat osallistua?

Ja kuinka laajalle pääministeri haluaa "älä puhu keskeneräisistä asioista julkisuudessa" -linjauksensa levittää? Koskeeko kielto vain häntä itseään, keskustan ministeriryhmää, koko hallitusta, eduskuntaa, kolmikantavalmisteluun osallistuvia järjestöjä…?

Pitääkö keskustelu ja mielipiteiden esittäminen vaikkapa perintöverosta nyt lopettaa? Ja odotella kiltisti, minkälainen lakiesitys hallitukselta sitten joskus tulee. Tai ainakin niin, etteivät hallituksen ministerit enää osallistu keskusteluun. Niinhän pääministerin linjaus on tulkittavissa.

Luulisi, että Vanhasen pitkä pääministerikokemus olisi lisännyt hänen ymmärrystään läpinäkyvyyttä korostavan nyky-yhteiskunnan toiminnasta. Näyttää kuitenkin siltä, että mitä pidemmäksi vallassaolo venyy, sitä salaisemmaksi päätöksentekoon liittyvä valmistelu muuttuu. Valta turmelee?