vane.jpg (302 bytes)

Takki vai kukkaro?

Marja Erkkilä
SAK:n edunvalvontaosaston
apulaisjohtaja

Marja Erkkilä, SAK:n edunvalvontaosaston apulaisjohtajavi-ne-pi.gif (120 bytes)  Kavennettava palkkaero näyttää vain kasvavan. Siksi samapalkkaisuusohjelmaa tulee toteuttaa entistä pontevammin. Jos samapalkkaisuusohjelmasta ei tule takkia niin kukkarokin riittäisi, mikäli se sisältäisi sellaiset palkkausjärjestelmien kehittämishankkeet, jotka tuottavat rahaa niille, joiden palkka ei vastaa työn vaativuutta.

Kolmikantaisesta samapalkkaisuusohjelmasta päätettiin Vanhasen edellisessä hallitusohjelmassa 2003. Tuulikki Petäjäniemi selvitti ensin onko sille edellytyksiä. Hänen selvitystyönsä jälkeen syksyllä 2004 asetettiin korkean tason ryhmä laatimaan ohjelmaa. Kolmikantainen ohjelma saatiin valmiiksi toukokuussa 2005. Maaliskuussa 2006 ministeri Haatainen asetti korkean tason ryhmän puhemies Lipposen johdolla seuraamaan hankkeen edistymistä. Toukokuussa 2007 seurantaryhmä antoi loppuraporttinsa tähänastisista toimista.

Ohjelman päätavoite: naisten ja miesten keskimääräisten palkkaerojen kurominen viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 on haastava. Samapalkkaisuusohjelmaan ei edellisellä hallituskaudella osoitettu erillisiä resursseja. Tämä on hidastanut eri hankkeiden käynnistymistä. Rahoitusta on jouduttu etsimään Euroopan sosiaalirahastosta ja muista erillisistä hankerahoista. Uuden hallituksen budjetin kehyksissä on varattu 200 000 euroa vuosittain ohjelman toteuttamiseen.

Ohjelman hidasta toteutumista on helppoa arvostella ja sen tavoitteisiin voi suhtautua epäillen. Samapalkkaisuusohjelman suuri ansio on kuitenkin siinä, että se on nostanut naisten ja miesten palkkaerot julkiseen keskusteluun. Aiheesta tuli jopa yksi vaalikeskustelujen pääteemoista. Jyrki Katainen on joutunut selittämään tasa-arvotupoa monta kuukautta.

Sopimusneuvotteluissa on tällä kertaa päädytty liittokierrokseen. Ensimmäiset palkkaratkaisut on tehty. Finanssialan ja Kemian sopimukset ovat kovasti prosenttipainotteisia ja rahoitusalan ratkaisuun sisältyy myös henkilökohtainen palkkakeskustelun malli. Kokemukset osoittavat, että palkkaneuvottelujen hajauttaminen kasvattaa palkkaeroja.

Vuosi sitten SAK:n edustajakokous vaati solidaarisen palkkapolitiikan jatkamista. Tavoitteena on tasata palkansaajien välisiä palkkaeroja. Yleiskorotuksen profiililla on suurin palkkaeroja kaventava merkitys. Perinteinen SAK:laisen liikkeen tavoittelema sentti- ja europainotteinen ratkaisu tasa-arvoerineen ei tällä kerralla näytä saavan työnantajanpuolen kannatusta.

Syksyllä jää nähtäväksi millainen palkkaratkaisu syntyy julkiselle sektorille. Hallitus on luvannut korvamerkittyä valtionosuutta sellaiselle ratkaisulle, joka edistää naisvaltaisten alojen kilpailukykyä. Mielenkiintoista on nähdä kuka asettaa kriteerit valtionosuuden saamiselle ja millaiset ne ovat. Kestävä ratkaisu kuntien palkkauksen kilpailukykyisyyden takaamiseksi olisi useampivuotinen palkkaohjelma, jolla tuetaan oikeudenmukaisten, työn vaativuuteen perustuvien palkkausjärjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa.

Palkkatyöläinen 27.6.2007 nro 6/07

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

ne339999.gif (51 bytes)