"Ei enempää kuin täydellisen kuperkeikan suomalaisten
puhekulttuurissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä."
"Teidän ikäisenne paapparainen on kasvatettu ajattelemaan, että omakehu haisee,
ettei itseään pidä kiitellä, että kolmiloikkakisan voittajan on oltava kolme kertaa
vaatimattomampi kuin pituushypyn parhaan ja että jokaisen jostain syystä palkitun on
muistettava korostaa, että hän on ihan vaan yksi meistä muista, ei oikeasti ketään
muuta parempi."
"Muuten olisi väki sulkenut sormilla sieraimensa kuin mutaveteen sukeltaisi tai
leyhytellyt laajoin kaarin kuin senaikaisen selluloosatehtaan seutuvilla."
"Vaatimattomuuden vaatimus vakiintui niin, ettei koskaan jos silloinkaan kuultu
omakehua saati itsekiitosta. Poikkeuksia olivat oikeastaan vain Pohjanmaan häjyt, joita
sanottiin häjyiksi etupäässä tämän pröystäilyn vuoksi, paljon muuta pahaahan pojat
saaneet tehdyksi kuin naapuruston lampaille."
"Väitetään, että häjyt nujersi joko Kauhavan ruma vallesmanni tai
herännäisyys, mutta todellisuudessa yhteisön paine murtautui läpi, kun Kaarina
Isotalo-Rannanjärven häissä Veetu Nipasenniemi Vetelistä hyppäsi pöyrälle
krossaamahan ja hihkui, jotta mää olen noin yleisesti ottaen kiltti kieltolain mies,
mutta juovuksissa mua ei pelkää kukkaan."
"Sitten vuonna kolmekaksi Romanian unkarilainen tasapainotaitelija Imre Horvat
esiintyi Viipurin Patterinmäen seutuville asettuneessa sirkuksessa. Kolporttööri Mikki
Matikka huuteli megafoniin, että tulkaapa kansalaiset vilkasemaan, kun melko taitava
heimoveli nakkelee ilmaan sitä sun tätä ja joskus saa kiinnikin."
"Jonglööri osasi sen verran suomea, että ymmärsi Matikkaakin, tempaisi
tötterön ja ilmoitti kansainväliseen tapaan, että maailmankuulu ihmemies Imre itse
hämmästyttää kohta huikeilla suorituksillaan lumoutuneen yleisönsä."
"Sitten ehti viimein meillekin kansainvälinen mainostuksen malli, ja hujahti
uutuuttaan aivan ylettömäksi, niin ettei meillä muuta ollutkaan kaupan kuin maailman
parasta tai vähintään Doktor Snellerin suosittelemaa. Sitten maistelivat oikeaa makua
mannekiinikuningattaremme, joiden edessä polvistui koko Pariisi. Vähän myöhemmin
aloitimme me oikeaoppisen presentaation ammattilaiset."
"Nythän meillä on parannuttu täysin tuosta väärän vaatimattomuuden paheesta.
Valistuksen välinein on päästy niin pitkälle, että esimerkiksi jokainen uutta
työpaikkaa hakeva opastetaan asianmukaisesti ja asian tärkeyden täysin huomioiden
kehumaan itsensä vähintään kuin Imre Horvat aikoinaan."
"Tuon ikäinen lienee kuullut, että kuka itsensä ylentää, se alennetaan.
Todellisuushan kuitenkin on sitä, että kuka itsensä ky