Pitkäaikais- tai toistuvaistyöttömien, vajaakuntoisten ja
maahanmuuttajien työllistymiseen ei näytä pelkkä talouden kasvu riittävän, vaan
tarvitaan monenlaista tukea. Työvoimapolitiikan toimia on monenlaisia, esimerkiksi
tukityö, työvoimakoulutus, työharjoittelu ja työkokeilu. Myös työttömän
oppisopimuskoulutuksen ajalle voidaan työnantajalle maksaa palkkatukea. Tavoitteena on
työllistyminen avoimille työmarkkinoille, mutta joillakin se saattaa olla realistista
vasta useista toimista koostuvan kokonaisuuden jälkeen.
Työllisyyden parantuminen on viime aikoina kohdentunut myös pitkään työttömänä
olleisiin. Tuskin kukaan pystyy arvioimaan, miten tähän kehitykseen on vaikuttanut vahva
talouskasvu ja mikä vaikutus on ollut työllisyyttä tukevilla poliittisilla
päätöksillä, työmarkkinaratkaisuilla tai työvoimapolitiikan toimilla. Kokonaisuus on
kuitenkin ollut tuloksellinen.
Uusimpien selvitysten mukaan tehokkaimpia työvoimapolitiikan toimenpiteitä ovat
ammatillinen työvoimakoulutus, oppisopimuskoulutus ja tukityö yksityisellä sektorilla.
Erityisesti oppisopimuskoulutuksella on yksilötasolla hyvin myönteisiä vaikutuksia.
Ammatillisen koulutuksen myönteiset vaikutukset työttömien työllistymiseen ovat
pitkällä aikavälillä merkittäviä ja selvästi muuta työvoimakoulutusta suurempia.
Jatkossa työvoimapolitiikan toimia onkin suunnattava entistä vahvemmin tukityöhön
yksityisellä sektorilla. Tukityö on monen työttömän toiveissa, koska jakson ajalta
saa työkokemusta ja työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työvoimakoulutuksesta nykyistä
suurempi osa on oltava tutkintoon johtavaan ammatillista koulutusta.
SAK on viime vuosina saanut monelta taholta tukea vaatimuksilleen aktiivisen
työvoimapolitiikan voimavarojen lisäämiseksi. Viime tulopoliittisessa ratkaisussa
sovittu muutosturvan toimintamalli oli yksi osoitus tästä. Tulevaisuudessa muutosturvaa
on laajennettava niin, että ammattialan vaihtaminen on nykyistä helpompaa.
EU:ssa on viime aikoina haettu työmarkkinoiden kehittämiseen mallia Tanskasta, jossa
panostukset työttömien aktiivitoimiin ovat moninkertaiset Suomeen verrattuna. Viime
vuonna jopa OECD arvioi, että pohjoismainen työmarkkinamalli on vähintään yhtä
tuloksellinen kuin markkinavetoiset liberalistiset mallit. Yhä useampi onkin joutunut
toteamaan, että työmarkkinoiden muutoksissa oikein kohdennettu aktiivinen
työvoimapolitiikka ei ole rahan haaskausta. Tempputyöllistämisestä puhuu vain
kokoomus.