Pohjalaiset ovat kuuluja suorapuheisuudestaan, he menevät suoraan ja kaartelematta itse asiaan. Kokkola Zincin pitkäaikainen (15 v.) pääluottamusmies Mauri Kainu ei ole tästä poikkeus.

– Toivon, että SAK:n edustajakokoukseen kesällä saapuvat edustajat löytävät kipinän uudelleen.

Todellisen keskustelun puute ei valitettavasti ole mikään uusi ilmiö, toteaa vajaat puoli vuotta eläkepäiviä viettänyt Kainu. Hän itse koki, ettei hänellä ollut kentän valtakirjasta huolimatta mahdollisuutta vaikuttaa kokouksissa.

– Kieltäydyin siitä syystä vasemmistoryhmässä ehdokkuudesta Metallin tai SAK:n valtuustoihin tai edustajakokouksiin. Minulla ei ollut mitään halua toimia kumileimasimena, hän sanoo.

Vaikea päätös Kainulle, joka uskoo raudanlujasti siihen, että ay-toiminta on ainoa käypä vaihtoehto työntekijöiden ja myös työttömien edunvalvonnassa.

– Mitään parempaa tapaa ei yksinkertaisesti ole, hän korostaa.

Asiat valmistellaan liian pitkälle

Mauri Kainu on syvästi huolissaan monista ay-liikkeen päätöksenteon ilmiöistä.

– Keskustelu on ay-liikettä eteenpäin vievä asia. Ilman keskustelua ei onnistu muukaan poliittinen vaikuttaminen, sanoo Kainu, joka valitsi jo varhain omaksi tiekseen toiminnan ay-liikkeessä aktiivipolitiikan sijaan. Sillä ay-liike on tärkeä. Jos ei olisi, ei vastustuskaan olisi niin kovaa, hän sanoo ja viittaa siihen hätään, joka tuli niin selvästi esiin presidenttiehdokas Sauli Niinistön kampanjassa.

Mutta myös ay-liikkeellä on syytä vilkaista peiliin. Demokratian vaatimukset täyttyvät kyllä muodollisesti: aloitteita tehdään, niputetaan ja käsitellään. Mutta uusi ajattelu tukehtuu kehtoonsa, jos asiat valmistellaan liian pitkälle keskitetysti.

– Asiat pitää valmistella vain tiettyyn pisteeseen saakka, jotta keskustelulle jää tilaa. Sitä mihin tuo raja pitää asettaa, on vaikea sanoa. Liittojen toimistoissa tuotetaan kirjoituspöytäpuheita, joita puhujat eivät vaivaudu edes kääntämään omalle kielelleen, puhekieleksi.

– Miksi koneistomme on niin jähmeä? Kummitteleeko taustalla isompia asioita, kuten kolmikantaneuvottelut, jotka itsessään ovat erinomainen asia.

Kritiikki on otettava vastaan asiallisesti

Se miten kritiikkiin suhtaudutaan, onkin sitten toinen juttu. Kainulla on tuoreessa muistissa ay-liikkeen "debatti" Suomen EU-jäsenyydestä.

– Asia oli juntattu selväksi etukäteen. EU-kriittisten suut yritettiin tukkia, sen sain kokea minä ja moni muukin. Perusteltu erilainen mielipide on otettava vastaan asiallisesti, ei niin että kritiikin esittäjää kehotetaan palaamaan riviin, jottei ay-ura saa äkkiloppua, hän sanoo.

Arvostelua ei pidä nähdä rumana juttuna, jota harrastavat vain riidanhaastajat itseään korostaakseen.

– Ei niin, että edustajien pitäisi sooloilla, mutta heille pitää antaa lupa käyttää tervettä järkeä ja tuoda jotakin keskusteluun, ihan jokaiselle. Eväät, jotka jäsenet ovat heille antaneet samalla kun valtakirjan edustajakokoukseen, pitää olla kokoussalkussa mukana. Edustajakokoussalkku ei ole vain sitä varten, että siinä viedään raportit kotiin.

Keskustelunhaluisten kokousedustajien ei pidä luovuttaa etukäteen. Asioita voi saada lävitse, jos ne herättävät riittävästi vastakaikua. Itse hän oli yksi niistä, jotka nousivat puhujapönttöön, kun Metallin hallitus ehdotti yksimielisesti, että liiton jäsenmaksut pitäisi periä myös työttömiltä.

– Asia oli menossa äänestykseen, joten hallitus joutui vetämään ehdotuksensa pois. Kenellä olisi ollut pokkaa mennä takaisin töihin kertomaan sellaisesta maksusta? Sitä ei peritä vieläkään.

Toiminta ay-liikkeessä antaa paljon

Kritiikistä huolimatta, ay-liike on kaiken kaikkiaan positiivinen asia. Sitä Mauri Kainu ei väsy korostamaan. Sen hän on itse kokenut ay-urallaan, joka alkoi jo 1970-luvulla Bolidenin nykyisin omistamalla Outokummun tehtaalla Kokkolassa.

Sen lisäksi, että Kainu on ollut pääluottamusmies, hän on toiminut myös henkilöstöryhmänsä ja henkilöstön neuvotteluryhmän puheenjohtajana sekä neuvottelijana konsernitasolla. Henkilöstön ehdottamana edustajana vuosina 1997–1999 Kainu ajoi onnistuneesti lävitse joukkovelkakirjalainan, henkilöstölle suunnatut "optiot". Ja ilman riskejä, sillä yritys ylipuhuttiin hankkimaan edulliset lainaehdot, jottei kukaan menettäisi kotiaan. Satsaus tuotti ja tuottaa kassaan kilisevää.

Kainu kertoo hiukan huvittuneena, että hänellä on oikein paperi siitä, että hän on vaatinut palkankorotuksia työläisille. Ja se on työnantajan ansiota. Työnantaja oli sitä mieltä, että useat palkankorotusvaatimukset saivat riittää, piti niitä sopimusrikkomuksina ja haastoi Kainun työtuomioistuimeen. Kainu tuomittiin 15 000 markan sakkoihin, jotka ammattiosasto maksoi.

– Mutta en minä sillä lakannut palkankorotuksia vaatimasta, hän hymyilee.

Ay-liike oli Kokkolan tehtaalla aktiivinen. Se ryhtyi ensimmäisenä Suomessa vaatimaan viisivuorojärjestelmää jatkuvaan kolmivuorotyöhön. Voitto saavutettiin pitkän kamppailun jälkeen ja työajat lyhenivät. Malli tuli vähitellen monille sopimusaloille.

Keskustelu alkaa työpaikkatasolta

Ay-liikkeestä puuttuu siis nykyisin keskustelu. Kainu sanoo, että nyt on korkea aika yrittää saada keskustelu käyntiin entiseen malliin. Keskustelu, jota ei käydä vain korkeimman tason kokouksissa. Ei, keskustelu on vietävä jälleen myös työpaikkatasolle.

– Pitää kutsua koolle työmaakokouksia, luvalla tai ilman. Mukaan pitää yrittää saada mahdollisimman moni järjestämällä kokoukset vuorojen vaihtuessa, hän ehdottaa.

Sillä kaikki pitää tehdä, jotta ay-liike saadaan pysymään elävänä, jotta se voi tästä eteenkinpäin toimia veturina siinä junassa, johon on lastattu erilaisia edunvalvonnan palasia.

Millaisista asioista eräs Mauri Kainu sitten tekisi nykyään aloitteita SAK:n edustajakokoukselle?

– Luottamusmiesten oikeuksista ja tasaverosta. Viime mainittu olisi oivallinen teema myös työmaakokoukselle, sanoo ay-liikkeen taistelija Mauri Kainu.

Ingegerd Ekstrand