vane.jpg (302 bytes)

simo.jpg (4553 bytes)

Simo Hämäläinen. Piirros: SANNA KALLIOSimo Hämäläinen

Jos maksa ei jaksa,
pitää jaksaa maksaa

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Kolotuksista kärsivä kansalainen pitää oikeutenaan, että tutkimuksiin ja hoitoon on päästävä heti. Eikä riitä, että joku kylmänäppinen lääkärinplanttu vähän koputtelee ja ropeloi. Koko laboratorion testipatteri on laukaistava varmuuden vuoksi, ja joka käynnillä on saatava ainakin yksi resepti.

Ei semmoinen peli enää vetele, sanovat taloudesta vastuulliset. Kustannukset karkaavat. On pakko tehdä valintoja: mitä hoidetaan, miten hoidetaan, ketä hoidetaan. Ja ennen kaikkea: kuka maksaa.

Lääkärit keskittyvät paimentamaan jonoon tauteja: nämä ensin, nämä kiireelliset ja parantuvat, sitten vasta te siellä.

Humanistisesti suuntautunut yhteiskunnallinen ajattelija sen sijaan keskittyy ihmiseen ja yhteisvastuun moraaliin.

Onko oikein, että joku meistä elää ensin kuin possu naapurin perunapellossa, hankkii monipuolisen kokoelman sisätauteja ja ulkoloisia ja tulee sitten vaatimaan, että hänestä on yhteisin varoin leikeltävä, paikattava ja paklattava uuden veroinen jälleen?

Äskettäin onkin ehdotettu, että ne joiden rempat ovat itse aiheutettuja, joutuisivat myös itse kustantamaan niiden korjaamisen. Ainakin heille rapsahtaisi tavallista tuntuvampi omavastuuosuus.

Ajatus on kiehtonut monia. Reporangan terveyskeskuksessa sitä on jo sovellettukin kaikessa hiljaisuudessa ja koeluonteisesti.

Tutkittavaksi tarjoutuva tapaa siellä aluksi vahinkotarkastajan, joka arvioi mahdollisen vamman korvattavuuden niin sanotulla Fortum-periaatteella. ("Itse aiheutetusta ei makseta; sellaisesta, mihin ei ole juurikaan vaikuttanut, kunnon korvaus.") Vahinkotarkastaja ohjaa sitten asiakkaan oikealle käsittelylinjalle.

Tehtävään valitulla Turo "Körmy" Niskanevalla on tukenaan vuosien kokemus vahinkovakuutusyhtiön palveluksessa, lähitaistelukoulutus ja uusliberalistinen talousfilosofia.

Näytteeksi Körmyn omia muistiinpanoja tyypillisestä työrupeamasta ihan tavallisena maanantaiaamuna:

Nilkka muljahti sijoiltaan.
Itse aiheutettu. Pakkoko oli astua harhaan kirkon portailla, kyllä niistä on muut selvinneet. Nuoremmatkin. Jätä keppi kotiin.

Yskittää ja kakoo.
Itse aiheutettu, oli sitten mitä oli. Vetänyt tupakkia alaluokilta asti. Jopa käärinyt itse sätkänsä.

Vatsaa vääntää, ja joskus nousee rokkatorveen märepala.
Itse aiheutettu. Kaatanut kurkkuunsa omin käsin alkoholia ainakin kirkkoveneellisen eikä aina edes verollista.

Verta tulee kun pyyhkii.
Tuleehan niitä pukamia, kun on painoa noinkin paljon ja kevyt istumatyö. Osta sauvat ja menoksi.

Taitaa olla se borrelioosi, kun punkki pääsi puraisemaan.
Mitäs pelehti rantapusikoissa. Jos kaikki pysyisivät merkityillä reiteillä, niin tällaista ei sattuisi.

Naapurin koira puri.
Eikä ihme. Asiakas vaikea luonne, rähisi nytkin täysin aiheettomasti. Mennyt tietysti härnäämään. Väittää, että koira oli hänen tontillaan, mutta kai naapuri vielä kyläillä saa.

Sirkkeli vei peukalon.
Ei kuulkaa sirkkeli mitään vie, kyllä siihen on kätensä itse työnnettävä. Se, että sirkkeli on työnantajan omistuksessa, ei tilannetta muuksi muuta. Seuraava...

Talouspäällikkö hyrisee mielihyvästä. Kustannukset ovat romahtaneet. Päivystysyksikkö jopa tuottaa voittoa niin, että useita juristeja on pystytty työllistämään jokseenkin pysyvästi.

"Näen asian niin, että täällä Reporangassa me teemme tulevaisuutta", talouspäällikkö sanoo. "Tänäänkin on tulossa kolme ryhmää tutustumaan."

Palkkatyöläinen 8.11.2005 nro 9/05

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)