Wallinin mielestä on ymmärrettävää, että kiertoa ei tapahtunut silloin, kun työpaikkoja ei yksinkertaisesti ollut.

– Meillä on ollut työnantajan markkinat ja ihmisiä on paljon irtisanottu. Jos on ollut työpaikka, niin siitä on koetettu pitää kiinni.

Mutta nyt aukiolevien työpaikkojen määrä suhteessa työttömien määrään on kovaa vauhtia nousemassa.

– Mutta tässäkin tilanteessa, jossa työvoiman kysyntä on suhteellisen hyvä, meillä on vaikeuksia saada pitkäaikaistyöttömyydestä väkeä töihin.

– Tällaista kiertoa voisi tapahtua enemmän etenkin kasvavilla kaupunkiseuduilla ja muilla vastaavilla alueilla. Silloin ei puhuta edes siitä, että toiselle paikkakunnalle muuttaminen olisi esteenä.

"Uraputki" ei innosta vanhempia

Wallin arvelee, että osin ongelma on kuitenkin asenteissa.

Etenkään vanhempien, ilman ammattikoulutusta olevien työntekijöiden halu opiskeluunkaan ei ole kovin suuri, ja "urakierto" vaatisi usein sitä.

Mutta Wallin uskoo, että tällainen "työpaikkaliikunta" lisääntyy, kun avoinna olevien työpaikkojen määrä kasvaa.

– Se vaatii jonkinlaista tasapainoa kysynnän ja tarjonnan välillä. Me olemme siinä jo aika hyvin, jos ei oteta huomioon pitkäaikaistyöttömiä.

Kiinnostuksen kasvua kuvaa Wallinin mukaan sekin, että työvoimahallinnon nettipalvelussa käydään entistä tiuhemmin katselemassa avoimia työpaikkoja.

Vanhemmille takuu työpaikasta?

Tanskaa on pidetty maana, jossa ihmiset ovat valmiita suhteellisen herkästi vaihtamaan työpaikkaa. Suomalaisittain korkeita työttömyyskorvauksiakaan ei kauaa nostella.

– Siellä ihmiset hyväksyvät melko helposti suoraan sellaisenkin työn, jossa palkka on pienempi kuin ennen. He katsovat, että se on taas uusi alku, josta sitten lähdetään etsimään parempaa, sanoo Wallin.

Tanskassa pienempään palkkaan tyydytään ehkä senkin takia, että siellä erilaisten tulospalkkioiden merkitys on suurempi kuin meillä. Hyvässä firmassa ne voivat kasvattaa tilipussia.

SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen myöntää, että Euroopan sosiaalisen katsauksen mukaan tanskalaiset kokevat työpaikan vaihtamisen meitä helpommaksi.

– Mutta me tulemme lähes tappituntumalla perässä. Ero on pieni, eikä suinkaan ainoa merkitsevä seikka.

Laukkasen mukaan Suomessa ja Tanskassa, jotka ovat suurin piirtein samankokoisia, solmitaan myös uusia työsuhteita suurin piirtein saman verran.

Suomessa työntekijöiden keski-ikä nousee ja perinteisesti vanhemmat työntekijät ovat nihkeämpiä vaihtamaan työpaikkaa. Vanhemmat työntekijät näyttävät Tanskassa vaihtavan työpaikkaa suomalaisia tiuhemmin.

– Mahdollinen syy voi olla "efterlön", eräänlainen taattu tukityö 60 ikävuoden jälkeen. Suomessa ei tällaista takuuta ole, ja mahdollisesti "viimeisestä" työpaikasta halutaan silloin pitää kiinni, sanoo Laukkanen.

Heikki Lehtinen