– Pitänee ottaa kalenterin käytön opettelu vakavammin, Alakoski puhaltaa.

Mutta tuskin miehen vientiä juuri nyt edes kalenterilla saadaan aisoihin. Uusi naama on uusi naama. Omat joukot haluavat tietysti tuoreeltaan nähdä, minkä asennon veres vetäjä keulilla ottaa ja sidosryhmät tietää, muuttuuko Sähköliiton politiikka paljonkin kapulanvaihdon yhteydessä.

Alakosken pesti puheenjohtajana alkoi viime marraskuun lopussa viikkoa ennen tuporaamin syntyä. Niinpä vehnästely uudessa asemassa jäi vähiin, kun liiton piti muiden seassa ja tulipalokiireellä käydä runttaamaan 13:a omaa työehtosopimustaan tupotekstin mittoihin. Sillä tiellä ollaan edelleen.

– Meiltä puuttuvat vielä paperin ja elintarvikkeen sähkömiesten sopimukset, eikä niitä tehdä ennen kuin näiden alojen pääsopimukset ovat valmiina.

– Pyrimme neuvotteluihin myös Olkiluodon ydinvoimalan kolmosvaiheen päätoimittajan, ranskalaisen fram Atomin kanssa, jotta sähköasentajille saadaan Rakennusliiton malliin sopimus työmaalla noudatettavista työehdoista.

Tessi paperille alihankinnassa

Usea SAK:n liittojohtaja arvosteli tupon lyhyttä parin viikon sovellusvaihetta lähes kaoottiseksi. Niin töpinäksi Sähkössäkin pisti, että pykälien sanakäänteiden merkityksistä haetaan edelleen yhteistä säveltä työnantajien kanssa.

Alakoski ei hoppua tai kaaosta juuri manaa. Siihen vaikuttaa varmasti hänen yhteensä 30 vuotta lähentelevä kokemuksensa sopimusnikkarina, ts-valtuutettuna, pääluottamusmiehenä, aluetoimitsijana, sopimussihteerinä ja koko liiton neuvottelupäällikkönä. Myös pitkään jatkunut järjestöllinen myllerrys työnantajaleirissä on sparrannut häntä ja koko liiton konetta nopeisiinkin tahdinvaihdoksiin.

Mutta koville otti suurimmassa, talotekniikan sopimuspöydässä, kun työnantajat mm. pyrkivät kynsin hampain irti, kuten virsi kuului, "urakalla tekemisen pakosta", pudottamaan takuupalkkoja ja laajentamaan talokohtaista sopimista luottamusmiesjärjestelmän ohi.

Sopu kuitenkin syntyi, mutta tupon takaraja meni parilla viikolla pitkäksi.

– Saimme loppujen lopuksi pykälän verran edistettyä myös ulkopuolisen työvoiman käyttömääräyksiä. Nyt kaikissa alihankintasopimuksissa pitää mainita noudatettava tessi. Sitä eivät voi välttää villitkään yrittäjät enää.

– Sähkötöiden alihankinta on edelleen varsin tiukasti kotimaisissa käsissä, koska laki vaatii asentajalta määrätyn pätevyyden ja piirustusten luku taas suomen ymmärryksen. Mutta virolaisia ja venäläisiä työmailla tapaa ja merkeistä päätellen puolalaiset asennusfirmat ovat hyvinkin kiinnostuneita meikäläisistä markkinoista.

Portteja muunmaalaisilta ei uusi sähköjohtaja säppiin pistä, mutta vaatii ehdottomasti reilua peliä ja suomalaisia ehtoja täällä tehtävään työhön.

Sopimuspolitiikka on Alakoskelle ruisleipää ja vielä tiukemmin verissä kuin puheenjohtajuus. Hetkessä hän piirtää eteen kaikkine kuvaelmineen koko liiton joulukuisen sopimusnäytelmän ja listaa saman tien jo niitäkin vaikeuksia, joita verkonrakentajille ja tietoliikenneasentajille kaavailtu yhteinen sopimus tulee poikimaan palkkapuolella varsinkin.

Oppilasjäseniä huippumäärä

Vaikka pöly sopimuskabinettien nurkissa vielä leijuukin, Sähkössä, kuten muissakin SAK:n liitoissa, jalkaudutaan jo tällä viikolla työmaille uusia jäseniä haalimaan.

– Keskitämme toimet asennukseen ja pientyöpaikoille, missä meillä on jäseniä, mutta ei luottohenkilöitä. Jo tavaksi tulleet kevään ja syksyn työmaatarkastukset, samoin kuin osastojen omat sopimusratsiat kuuluvat myös tämän vuoden toimintaohjelmaan, kertoo Alakoski.

Sähköliiton järjestämiin ammatteihin valmistuu vuosittain noin tuhat uutta tulijaa. Varsinkin nuoria saadaan riveihin niin hyvin, että liiton oppilasjäsenmäärä, päälle 10 prosenttia koko jäsenjoukosta, on suhteellisesti suurin SAK:ssa.

Hyvistä tuloksistaan huolimatta liitto aikoo pitää juniorityön jatkossakin korkeassa kurssissa ja palkkaa tulevaksi lukuvuodeksi päätoimisen projektityöntekijän erityisesti kouluja koluamaan.

– Kentällä pyöritämme edelleen projektia, jossa pyritään lisäämään osastojen alueellista yhteistoimintaa. Aikaisemmasta suunnitelmasta supistaa osastojen määrää 180:stä 100:an on luovuttu, koska se eteni lähinnä osastojen omaisuuksien vuoksi nihkeästi.

Myöskään tutkittavana ollut Sähkön ja Viestintäliiton yhteistyö ei ottanut tulta siitä yksinkertaisesta syystä, että liitoilla ei käytännön toiminnassa ole juuri kosketuspintoja.

– Sen sijaan STTK:laisen Toimihenkilöunionin kanssa pelaamme yhteen useinkin, varsinkin tietoliikenteessä ja energiassa.

Alakoski sanoo, että hän, kuten edeltäjänsäkin, kannattaa lämpimästi SAK:n ja STTK:n fuusiota.

– Meidän pitää myös liittona jatkaa aktiivisesti yhteistyökumppanien hakua. Kyllä me omillammekin seuraavat kymmenen vuotta pärjäämme, mutta onko meistä silloin vielä joku kiinnostunut, jos työn maailma tätä menoa ympärillämme muuttuu, Alakoski pohtii.

Eero Kosonen

    MARTTI ALAKOSKI