Taloustiede on etsinyt selitystä USA:n matalaan verotukseen ja suuriin tuloeroihin amerikkalaisten arvoista ja uskomuksista lähtien. Jos äänestäjien enemmistö uskoo, että menestyminen on itsestä kiinni ja että kaikilla on mahdollisuus rikastua, he valitsevat matalan veroasteen ja vähän tuloja tasaavan tulonsiirtojärjestelmän. Euroopassa puolestaan tuloja tasataan enemmän, koska onnella, sukutaustalla ja muilla itsestä riippumattomilla tekijöillä uskotaan olevan enemmän merkitystä.

Onko amerikkalainen unelma sitten totta?

Washingtonilaisen Economic Policy Instituten mukaan tuloerot ovat USA:ssa kasvaneet räjähdysmäisesti. Vuodesta 1979 vuoteen 2000 kotitalouksien vähiten ansaitsevan viidenneksen reaalitulot kasvoivat 6,4 prosenttia, kun taas eniten ansaitsevan viidenneksen reaalitulot nousivat noin 70 prosenttia. Toinen kuvaava luku on, että vielä 30 vuotta sitten sadan parhaiten palkatun yritysjohtajan ansiot olivat "vain" 39-kertaiset tavalliseen työntekijään verrattuna; tänä päivänä johtajat tienaavat yli tuhatkertaisesti työntekijöiden palkan.

Amerikkalaisten enemmistön mielestä tuloerojen kasvussa ei sinänsä olekaan mitään pahaa, kunhan mukana seuraa kasvava sosiaalinen liikkuvuus. Sosiaalisella liikkuvuudella mitataan sitä, kuinka monet alempiin tuloluokkiin syntyneet nousevat elämänsä aikana korkeampiin tulo- tai statusluokkiin. Viime aikoina on saatu näyttöä siitä, ettei sosiaalinen liikkuvuus ole läheskään kasvanut USA:ssa samaan tahtiin tuloerojen kanssa; pikemminkin se näyttäisi olevan laskussa. Vuonna 1978 tehdyn tutkimuksen mukaan 23 prosenttia alimpaan tuloviidennekseen syntyneistä miehistä oli noussut aikuisena ylimpään viidennekseen. Kun sama tutkimus toistettiin 1998, huomattiin että vain 10 prosenttia oli enää onnistunut nousemaan ylimpään viidennekseen.

Taloustieteilijä Paul Krugman on toistuvasti New York Times –lehden kolumneissaan varoittanut, että Yhdysvalloista on tulossa samanlainen pohattojen yhteiskunta kuin se oli 1880-luvulla. Tästä ajasta päästiin eroon parantamalla julkista koululaitosta ja kirjastoja, karsimalla rikkaiden etuoikeuksia sekä lisäämällä tulonsiirtoja. Edistykselliset republikaanit, johtajanaan Teddy Roosevelt, ajoivat perintöveron käyttöönottoa! Politiikan suurena päämääränä oli estää Amerikan muuttuminen aristokratiaksi. Nyt ollaan menossa toiseen suuntaan, ja George W. Bushin veronalennusohjelmaan kuuluu muun muassa perintöveron poistaminen. Yhdysvalloista onkin parhaillaan tulossa dynastinen yhteiskunta dynaamisen sijasta.

Kun sosiaalista liikkuvuutta on vertailtu maiden välillä, ovat Pohjoismaat sijoittuneet poikkeuksetta kärkeen Yhdysvaltojen edelle. Tämä fakta asettaa puheet hyvinvointivaltion tehottomuudesta ja riittämättömästä kannustavuudesta hyvin outoon valoon.