Lautakunnan työohjelman mukaisessa "viimeisessä" kokouksessa perjantaina 29.11. ratkaistiin kuorma-autoalojen työehtosopimusten kohtalo. Niiden arviointi oli lautakunnalle visainen pala. Vielä loppusuoralla jouduttiin lisäselvityksiä tekemään.

Lautakunta ratkaisi AKT:n kuorma-autoalan työehtosopimuksen yleissitovaksi. Epäluotettavien tilastotietojen perusteella laskettuna järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa on 40,4 prosenttia soveltamisalan työntekijöistä. Otettuaan lisäksi huomioon liityntäsopimusten piiriin kuuluvat työntekijät, alan työntekijöiden järjestäytymisasteen ja vuosikymmeniä jatkuneen työehtosopimuskäytännön, lautakunta piti sopimusta edustavana.

Lautakunta on vahvistanut 140 työehtosopimuksen yleissitovuuden ja arvioinut 38 sopimusta ei-yleissitoviksi. Kun työtuomioistuin on ehtinyt muuttaa kaksi kielteistä päätöstä, on yleissitovia sopimuksia nyt 142. Yleissitovuutta vailla olevien sopimusten määrä on tällä hetkellä 36.

Kaikkiaan lautakunta arvioi178 valtakunnallisen sopimuksen yleissitovuuden. Ensimmäiset päätökset 19.4.2001 asetettu lautakunta teki viime vuoden syyskuussa. Lautakunnalle tehtäväänsä varten asetettu 18 kuukauden määräaika päättyi 19.10.2002 eli ihan aikataulussaan lautakunta ei pysynyt.

Työtuomioistuimeen on tähän mennessä valitettu yhteensä 14:stä lautakunnan päätöksestä. Viisi valitusta on jo ratkaistu. Kahdessa tapauksessa työtuomioistuin jätti tutkimatta yrittäjien yhdistyksen tekemät valitukset yleissitoviksi katsotuista työehtosopimuksista.

Lautakunnan päätökset löytyvät osoitteesta www.finlex.fi/normit. Siellä ovat myös yleissitovat työehtosopimukset, samoin kuin niiden osana noudatettavat keskusjärjestösopimukset. Viimeksi mainittujen kokoelmaa lautakunta ei vielä ole saanut kattavaksi.

Työsopimuslaki muutti yleissitovuuden kriteerejä. Työehtosopimuksen "edustavana pidettävyys" on arvioitava useiden kriteerien avulla, joista vain yksi on järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden määrä. Tarkoitus oli irrottaa yleissitovuuden tulkinta ns. noin 50 prosentin säännöstä ja luoda yleissitovuusjärjestelmän edellyttämää vakautta. Muita tärkeitä kokonaisarviossa huomioon otettavia kriteereitä ovat alan työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuus, työnantajien ja työntekijöiden järjestäytymisaste alalla sekä yleissitovuuden tavoite turvata laajasti työnteon vähimmäisehdot.

Lautakunta sovelsi uusia kriteerejä vain kuorma-autoalan, rakennusalan ja maaseutuelinkeinojen sopimuksen kohdalla. Ratkaisutoiminnassa sai ylikorostuneen aseman tilastoaineiston perusteella laskettava edustavuuden arviointi. Tilastotietojen käyttö on ongelmallista. Kukin työehtosopimus muodostaa oman itsenäisen laissa tarkoitetun asianomaisen alansa, eikä niitä tilastoida erikseen. Olemassa olevat tilastot on laadittu kokonaan muita tarkoituksia varten. Niiden perusteella ei yleissitovuutta voida luotettavasti arvioida. Ns. stetson-menetelmän käyttö näin tärkeässä asiassa ei mielestäni ole sopivaa.