Jos ja kun akulaiet Metallin lipun alle jo ensi keväänä sopivat, autokaupan ja –korjaamoiden väen liitto kasvattaa Metallin autopuolen lähelle 15 000:ta työntekijää, joista yli neljännes tulisi Akusta.

Metalli ja Aku ovat toimineet työpaikoilla kiinteässä yhteistyössä jo vuosia. Näin voisi tietysti jatkua vastakin, mutta toisaalta neuvottelupöydässä ratkaisevat lihakset. Niitä 3 800 jäsenen Aku eittämättä tarvitsisi lisää.

Nyt päätettyjen jatkoselvitysten mittaan tarkoituksena on ratkaista mm. se, tuleeko Akusta Metallin jäsenjärjestö vai fuusioituuko se isompaansa.

Tuuppauksen eteen päin yhtymishanke sai kesäkuussa, kun Akun juuri valittu edustajisto otti kantaa lähempään yhteistoimintaan tähdänneeseen aiesopimusluonnokseen. Suoralta istumalta paperi ei mennyt läpi, vaan edustajisto lähetti sen perusjärjestöjen puntariin.

Viime keväänä kaavailtiin, että yhdistyminen olisi ollut nuijittavissa pöytään Akun edustajistossa ja Metallin valtuustossa jo viime kuussa. Osastovaihe ja työehtoneuvottelutkin mutkistivat kuitenkin matkaa.

Kaikessa rauhassa yhteistyöhön

– Akun ei tarvitse tässä suunnitelmassa juoksuksi pistää, vaan asioita voidaan kypsytellä rauhassa. Ei näitä yhteistyökuvioita muidenkaan liittojen kesken ole yhden yön nukkumisella hoidettu. Yhteistyö ei ole pikavoittojen kalastelua, vaan tulevaisuuden rakentamista, sanoo Akussa kesäkuun alussa puheenjohtajana aloittanut tuomari Arto Helenius, 39.

– Akulaisia tässä askarruttaa ymmärrettävästi ison ja pienen järjestön sulautumiseen liittyvä problematiikka. Pieni näkee identiteettinsä tärkeänä ja haluaa turvata sen myös uusissa järjestöllisissä kuvioissa, Helenius muotoilee.

Omat mutkansa matkaan tuo myös tuore käytettyjen autojen veroale. Heleniuksesta veromuutos merkitsee autoalalle harppausta kohti Eurooppaa ja myös hintojen ja kaupan globalisoitumista.

– Tähän kehitykseen autoalan järjestöillä on parhaat mahdollisuudet vastata porukalla: hioa ensin toimiva yhteistyömalli kotimarkkinoilla ja sitten, jos ei aivan eurooppalaisella, niin ainakin pohjoismaisella tasolla.

Syvenevä yhteistyö Akun ja Metallin välillä on Heleniuksen mielestä alan henkilöstölle tärkeää. Autobisneksessä näkyy voimakaskin rakennemuutos, ja kovenevan kilpailun voi uskoa tiukentavan myös asenteita.

Puheenjohtaja painottaa myös, ettei mikään pakko ole Akua Metallin helmoihin ajamassa.

Eero Kosonen

  Isäänsä Antti Heleniusta Akun johdossa seurannut Arto siirtyi SAK:laiseen leiriin STTK:n puolelta, Toimiehtoliiton asiamiehen postilta. Alun perin hänet valittiin Akun toiminnanjohtajaksi, mutta kesäkuun edustajisto nimittikin hänet seuraavana päivänä liiton päätoimiseksi puheenjohtajaksi. Toiminnanjohtajan pesti on nyt pakkasessa.

Työmarkkinamiehenä Helenius junior on vanha ratsu, joka aloitti jo 1980-luvun puolivälissä, hieman päälle kaksikymppisenä lainopiskelijana Teollisuustoimihenkilöiden työttömyyskassassa ja metsäpuolen asiamiehenä. Akun kassassakin hän opintojen lomassa pyörähti 1990-luvun alussa, mutta siirtyi sitten Toimiehtoliittoon 1992.

Helenius asuu kaksilapsisine perheineen Helsingin Käpylässä ja harrastaa vapaa-aikanaan nuorisotyötä. Hän johtaa Käpylän klubia, joka on puuhannut mm. alakoululaisille iltapäiväkerhoja sekä valistaa ja tukee vanhempia lapsia huumeiden vastaisessa työssä.