Deflaatio on inflaation vastakohta. Deflaatiossa keskimääräinen hintataso laskee. Hintojen aleneminen ei sinällään ole pahasta, mutta itseään ruokkivat deflaatio-odotukset tappavat talouden kokonaan.

Deflaatiossa kukaan ei osta mitään, koska huomenna kaikki on halvempaa. Koska palkat joustavat vähemmän kuin hinnat, yritysten voitot laskevat ja ne pistävät väkeä pihalle eivätkä investoi, hyvässä lykyssä menevät konkurssiin. Pankit eivät uskalla myöntää lainoja ja miettivät, miten selvitä arvottomiksi muuttuneista yritysten lainoista.

Japani antaa esimerkin siitä, millainen kurimus deflaatiosta seuraa. Japanissa taustalla oli 1990-luvun alun talouskupla, joka puhjetessaan romahdutti osakkeiden ja muun varallisuuden hinnat. Jos varallisuushinnat putoavat rajusti, velat, joilla ne on hankittu, käyvät raskaaksi. Suomessa puhuttiin 1990-luvun lamassa velkadeflaatiosta. USA:ssa kotitaloudet ja yritykset velkaantuivat rajusti vuosikymmenen lopun talousbuumin aikana. Nyt siellä pörssikurssit ovat romahtaneet huippuluvuistaan. Pudotus on ollut suhteellisesti vielä suurempi euroalueella.

Laskuodotukset ruokkivat itseään

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jukka Pekkarinen pohdiskeli kolumnissaan jo vuosi sitten, leviääkö deflaatio myös Eurooppaan ja etenkin USA:han. Pekkarisen mukaan tilanne on päällä edelleenkin, sillä Euroopan talous on hyytynyt pahasti. Deflaatiosta Pekkarinen ei vielä puhu, vaikka inflaatio onkin hyvin alhainen ja osin hinnat laskevat.

– Deflaatioon liittyy itseään vahvistavien hintojenlaskuodotusten kierre, joka sitten syventää talouden taantumaa. Siitä ei vielä voi puhua.

Japanissa keskuspankki on pudottanut korkonsa jo nollaan eikä niitä enää voi laskea. Laskevien hintojen oloissa reaalikorko on silti siellä korkea. USA:n keskuspankki pudotti äskettäin ohjauskorkoaan puoli prosenttiyksikköä. Se on nyt 1,25 pros. Ison pudotuksen taustalla arveltiin olevan ajatus antaa taloudelle ryyppy juuri deflaation torjumiseksi, sillä siellä keskuspankki on avoimesti pohtinut deflaation uhkaa.

Euroopan keskuspankki on ollut koronlaskuissaan paljon varovaisempi, vaikka Euroopassakin korot ovat historiallisen alhaalla. Pekkarisen mukaan Euroopassa rahapolitiikalla onkin vielä pelinvaraa.

– Reaalikorothan ovat hyvin korkealla. Inflaatio on Saksassa prosentin paikkeilla, talous ei kasva juuri lainkaan ja korot ovat kolmessa prosentissa.

Meillä ei vielä deflaatio uhkaa

Suomea deflaatio ei Pekkarisen mielestä nyt kuitenkaan suoraan uhkaa. Velkaantuminen on vähäisempää ja korot vakaampia.

Pekkarisen mukaan koronlasku ei ole ainoa autuaaksitekevä asia talouden kohentamisessa.

– Se hyytyminen tuntuu olevan niin lujassa, että ei käänne välttämättä rahapolitiikasta ole kiinni. Mutta on se ehkä ilmapiirin ja tällaisten deflaatiopelkojen kannalta merkityksellinen asia.

Pekkarinen muistuttaa pitkästä jatkuvuudesta, joka hintakehitykseen näyttää liittyvän.

– Korkean inflaation kausi oli pitkä ja siitä eron pääsy kesti kauan. Nyt näyttää siltä, että ollaan tultu hitaan inflaation kauteen, jolla on oma jatkuvuutensa.

Vielä hitaammin muuttuvat kuitenkin talouspäättäjien ajatukset. He käyvät edelleenkin sotaa inflaatiota vastaan. Ei Euroopan keskuspankkikaan ei silti enää varoittele niin voimakkaasti inflaatiosta kuin aikaisemmin.

Rajuimmissa veikkauksissa arvioidaankin, että keskuspankit joutuvat vielä tosissaan taistelemaan deflaatiota vastaan. USA:ssa korko voi laskea ensi vuonna alle prosentin ja euroalueellakin kahteen prosenttiin. Samaan voi liittyä kisa siitä, kumpi onnistuu heikentämään valuuttaansa enemmän parantaakseen vientinsä vetoa. Silloin tulee käyttöön toinenkin d-kirjain.

Heikki Lehtinen