Neuvottelutulos edustaa uudenlaista sopimismallia, jossa väljähkö sisältö sovitaan Euroopan-laajuisesti ja toimeenpano tapahtuu kunkin maan työmarkkinakäytäntöjen mukaan. Niinpä Suomessakin on neuvoteltava seuraavan kolmen vuoden sisällä sellaiset sopimus- ja mahdollisesti lainsäädännölliset ratkaisut, joilla puitesopimuksen sisältö toteutuu etätyötä tekevien kohdalla.

Sopimuksessa määritelty etätyö on tapa organisoida työtä, jossa täyttyy neljä ehtoa:

• työ tehdään työsuhteessa
• työssä käytetään tietotekniikkaa
• se on säännönmukaista
• työ tehdään työnantajan tilojen ulkopuolella, vaikka se voitaisiin tehdä työnantajankin tiloissa.

Etätyö on sopimuksen mukaan vapaaehtoista työntekijälle ja työnantajalle.

Etätyöntekijällä on oikeus samoihin lainsäädännön ja työehtosopimusten takaamiin etuihin kuin työnantajan tiloissa olevilla vastaavilla työntekijöillä, mutta ei automaattisesti muihin työpaikan työsuhde-etuuksiin. Myös työmäärä ja suoritusstandardit ovat samat kuin vastaavien työnantajan tiloissa työskentelevien työntekijöiden. Etätyöntekijöillä on samat mahdollisuudet päästä koulutuksen ja kehittyä urallaan kuin muillakin työntekijöillä.

Jo mahdollisesti olemassaolevien sopimusten taso säilyy: uuden puitesopimuksen täytäntöönpano ei saa heikentää jo saavutettua työntekijän suojan tasoa sopimuksen soveltamisalueella. Sopimus ei estä tekemästä muita saman aihealueen sopimuksia millä tahansa tasolla, EU-tasoisesta sopimisesta aina työpaikkatasolle asti.

Työaikajärjestelyistään etätyöntekijä voi päättää itse, kuitenkin ottaen huomioon lainsäädännön, työehtosopimusten ja työnantajayrityksen määräykset.

Työnantaja vastaa etätyöntekijän työterveydestä ja työsuojelusta EU:n työsuojeludirektiivin, kansallisen lainsäädännön ja työehtosopimusten mukaisesti. Etätyöntekijällä on samat toimintaoikeudet kuin muillakin työntekijöillä, eikä esim. mitään esteitä saa asettaa yhteydenpitoon työntekijöiden edustajien kanssa.

SAK:n liittojen jäsenistä etätyötä tekee pari prosenttia, mutta uusia työn organisointitapoja kehitetään koko ajan, joten etätyöntekijöiksi luokiteltavien määrä on kasvussa. Sopimuksen merkitys heille on siinä, että se määrittelee ennen etätyön alkamista sovittavat asiat, joista keskeisimmät on kirjattu työmarkkinajärjestöjen solmimiin sopimuksiin ja/tai kolmikantaisesti neuvoteltuihin lakeihin.

SAK:n hallitus piti puitesopimuksen neuvottelutulosta myönteisenä. SAK:n liittojen sopimusvastaavien kokouksessa käydyissä alustavissa keskusteluissa tarkoituksenmukaisena etenemistapana pidettiin keskusjärjestösopimuksen aikaansaamista; samaan tapaan asiaa pohdittiin SAK:n työelämän kehittämisvaliokunnassa. Keskusjärjestösopimuksesta tulisi alaa sitova normi, kun se todettaisiin osaksi työehtosopimusta tai vastaavat kohdat voitaisiin kirjata työehtosopimuksen sisään sopimusalan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Pääasia on, että vähittäisnormit tulevat työntekijöiden turvaksi eikä synny uutta palkkatyön harmaata reuna-aluetta.