Neuvostoliitto
siirtyi historiaan jo kymmenen vuotta sitten, mutta töitä Venäjällä on tehty näihin
päiviin asti neuvostoaikaisen työlainsäädännön mukaisesti. Tosin sananmukaisesti Brezhnevin
aikaista, 1972 voimaan tullutta työlakia, on pitkin 1990-lukua uusittu ja korjailtu,
mutta monet pykälät ovat olleet yhä neuvostoaikaisessa muodossaan.
– Neuvostoliiton työlainsäädäntö ei sovi enää nykyaikaan. Sen me olemme
tunnustaneet jo pitkään, sanoo Pietarin ay-järjestöjen juristi Irina Uhvatova.
– Venäjän ay-liike kävi työnantajien ja maan hallituksen kesken kovan
kädenväännön uuden työlain sisällöstä, kunnes lopulta pääsimme yhteiseen
esitykseen. Tämä esitys tyydyttää meitä pääpiirteissään.
Uusi, työmarkkinaosapuolen hyväksymä laki on jo ollut Venäjän parlamentissa
ensimmäisessä käsittelyssä. Loput kaksi käsittelyä ovat syksyn ja alkutalven aikana.
Irina Uhvatova tosin sanoo, että vaikka yhteisymmärrys onkin saavutettu, ay-liike
yrittää vielä hiukan päästä "jälkilypsylle" eli parantaa käsittelyssä
olevaa lakia. Mutta ellei parannuksia saada, on ay-federaatio valmis siunaamaan syntyneen
kompromissin.
Irtisanominen ilman ay-järjestön lupaa
Neuvostoliitossa korostettiin työläisten oikeuksia samaan aikaan kun kauhisteltiin
kapitalistimaitten työttömyyttä. Niinpä Venäjällä yhä voimassa olevassa
työlainsäädännössä kielletään työntekijän erottaminen ilman ay-järjestön lupaa
ellei hän nyt sitten aivan törkeästi ole "rikkonut työkuria" eli juopotellut
tai varastanut.
Uusi työlakiesitys lähtee siitä, että ay-järjestöön kuuluvankin voi irtisanoa,
kunhan työnantaja ensin "kuulee ay-järjestön mielipidettä". Venäjän
ay-liike suostui tällaiseen työntekijöiden oikeuksien kaventamiseen, koska
markkinatalousmaissa ei ole tapana, että ay-liike voisi estää jäsentensä
irtisanomisen niin halutessaan.
Venäjän ay-liikkeestä on huomautettu, että peräytyminen tässä asiassa avasi
paremmat neuvotteluasemat muissa kiistakysymyksissä.
– Yleensäkin olemme myöntäneet, että työlain on sovelluttava
markkinatalousjärjestelmään. Tämän myöntäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä,
ettemme yritä puolustaa työntekijöiden oikeuksia niin hyvin kuin mahdollista, Irina
Uhvatova sanoo.
Kun Venäjän parlamentti käsitteli työlainsäädännön uudistamista, nostivat
kommunistiedustajat kovan metelin siitä, että neuvostoaikaisia, "luokkataistelulla
saavutettuja", etuja ollaan nyt myymässä. Erityisesti kommunistit paheksuivat
sitä, että tulevaisuudessa työläinen voidaan sanoa irti ilman ay-liikkeen lupaa.
Venäjän duuman enemmistö lähti kuitenkin siitä, että ay-järjestön luvan vaatiminen
irtisanomisille ei enää ole tästä maailmasta.
Neuvostoaikaisen lain mukaan myös yritysten toiminnan "oleelliset muutokset"
piti hyväksyttää ay-järjestöillä. Uudessa laissa tämäkin on muuttunut muotoon
"kuulla ay-järjestön mielipidettä". Toisin sanoen laissa lähdetään siitä,
että yrityksen operatiiviset päätökset ovat omistajien asia – työntekijät
keskittykööt työnsä tekemiseen.
Minimipalkkaan roima korotus
Mutta ei Venäjän ay-liike pelkästään perääntymään ole joutunut uutta työlakia
käsiteltäessä. Erittäin suurena voittona Irina Uhvatova pitää sitä, että laissa
määrätään nostamaan minimipalkka virallisen toimeentulominimin tasolle. Tähän asti
Venäjän minimipalkka on ollut mitättömän alhainen, vain noin 200 ruplaa (45 mk)
kuukaudessa kun toimeentulominimiksi ovat viranomaiset Pietarissa laskeneet yli 2 000
ruplaa.
Venäjällä ei ole vallan harvinaista, että työntekijälle maksetaan virallisesti
vain 200 ruplan palkka ja siitä verot ja sosiaalimaksut. Loppu palkka annetaan
kirjekuoressa pimeänä käteen. Tällainen keinottelu loppuisi, tai ainakin vähentyisi,
jos minimipalkka nousisi virallisen toimeentulominimin tasolle.
Venäjän hallitus on tosin epäillyt, että lain määräys tulisi liian kalliiksi
valtiolle. Nykyisin monen valtion palkkalistoilla olevan ansiot jäävät virallista
elintasominimiä pienemmiksi. Toisaalta valtion verotulot nousisivat kun olemattoman
minimipalkan mukaisia palkkoja ei enää saisi maksaa.
Laissa ei ole määräyksiä, milloin minimipalkan tulisi vastata virallista
toimeentulominimiä. Venäjän hallitus yrittää toteuttaa uudistuksen asteittain ja
lykätä sitä mahdollisimman pitkälle. Ay-liike taas vaatii kiirehtimään asiassa.
Toinenkin työntekijöiden kannalta tärkeä palkkoihin liittyvä uudistus uuteen
työlakiin sisältyy. Työnantajat, jotka jättävät palkkoja rästiin, saavat
sakkorangaistuksen. Uudistus miellyttää palkansaajia, koska palkkarästit —
kuukausien ja jopa vuosien mittaiset — ovat Venäjällä olleet kipeä ongelma viime
vuosina. Lisäksi työntekijät voivat nyt lopettaa laillisesti työnteon, jos työnantaja
ei maksa heidän palkkojaan.
Oikeus työhön — ja lakkoon
Venäjän uusi työlaki sisältää juhlallisen määräyksen, jonka mukaan kullakin
ihmisellä on oikeus työhön. Kaikki tajuavat, että sanoilla ei ole muuta kuin
julistuksen arvo. Senhän tietävät hyvin kokemuksestaan suomalaisetkin palkansaajat.
Neuvostoaikana ei työntekijöillä ollut laillista lakko-oikeutta, mutta nyt on.
Työlaissa vahvistetaan jo aikaisemmin perustuslakiin sisältynyt säädös, jonka mukaan
työntekijöillä on oikeus ajaa asiaansa lakolla, eikä työnantajalla ole oikeutta
irtisanoa lakon takia palkollistaan.
Irtisanomisasioihin uusi laki tuo myös yhden parannuksen. Tähän asti työnantaja on
voinut sanoa irti työntekijän, joka on ollut pois töistä yhtäjaksoisesti yli neljä
kuukautta sairauden takia. Nyt tällainen irtisanominen ei enää ole sallittua.
Jos työpaikan työntekijöistä yli puolet kuuluu yhteen ja samaan ay-järjestöön,
on tuolla järjestöllä oikeus edustaa työntekijöitä työnantajan kanssa käytävissä
neuvotteluissa. Ellei näin edustavaa ay-järjestöä työpaikalla ole, valitsevat
työläiset yhteiskokouksessaan edustajat, jotka käyvät neuvotteluja.
Irina Uhvatova muistuttaa, että uusi työlaki tulee aikanaan voimaan kaikissa
yrityksissä niiden kokoon katsomatta.
– Tämä on erinomainen asia, koska varsinkin pienissä yrityksissä ovat
työntekijät olleet melko täydellisesti työnantajansa isäntävallan alla.
Esa Tuominen
Pietari
