Suomessa naiset ja miehet työskentelevät hyvin selkeästi eri ammateissa eikä nais- ja miesammateissa ole tapahtunut juuri muutoksia kuluneen kymmenen vuoden aikana. Sukupuolten työolot ja työympäristöt poikkeavatkin toisistaan paljon. Osittain johtuen erilaisista työoloista miesten ja naisten työhyvinvoinnissa on eroja, naiset esimerkiksi kokevat miehiä enemmän stressiä. Noin kolmannes suomalaisista pitää työtään henkisesti melko tai hyvin rasittavana.

Naisilla enemmän oireita

Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan voimattomuus ja väsymyksen tunne, ärtyisyys, ylirasittuneisuus, unettomuus ja nukahtamisvaikeudet sekä masentuneisuus ovat naisilla miehiä yleisempiä oireita. Siitä, miksi naiset oirehtivat miehiä enemmän, tutkijoilla on erilaisia käsityksiä. On esimerkiksi esitetty, että naiset miehiä herkemmin havaitsevat oireensa ja myös kertovat niistä. Naisten kokemaa suurempaa väsymystä on selitetty myös naisten miehiä suuremmalla ihmissuhdekuormituksella ja heikommalla asemalla työelämässä. Perheissä naiset kantavat edelleen päävastuun kotitöistä.

Vanhempi tutkija, dosentti Kaisa Kauppinen Työterveyslaitokselta sanoo, että naisten ja miesten erilaiset työolot heijastuvat siihen, minkä sisällön he esimerkiksi työn aiheuttamalle stressille antavat ja kuinka se ilmenee. Myös vähäiset vaikutusmahdollisuudet lisäävät stressiä.

– Naisten stressi liittyy ihmisten kanssa työskentelyyn, koska naiset työskentelevät ammateissa, joissa ollaan jatkuvasti ja usein hyvin intensiivisesti tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Stressi ilmenee usein työuupumuksena eli niin sanottuna burnoutina.

Kauppinen on tutkinut paljon sukupuolten eroja työelämässä. Hän on myös tehnyt vertailun eurooppalaisen työolotutkimuksen tuloksista Suomen olosuhteisiin.

Naisille tyypillinen ihmissuhdetyö näkyy siinä, että naiset joutuvat miehiä jonkin verran useammin uhkailun ja fyysisen väkivallan kohteiksi ja tutkimusten mukaan väkivallan uhka on viime vuosina hieman kasvanut. Myös sukupuolisen häirinnän kohteeksi joutuminen on naisilla yleisempää kuin miehillä ja se on EU:n työolotutkimuksen mukaan jonkin verran lisääntynyt.

Haasteena johtaminen

Kaisa Kauppinen vierastaa puhumista työelämän trendeistä, sillä niin kielteiset kuin myönteiset muutokset näkyvät työoloissa hitaasti.

– Jos kolmasosa työntekijöistä sanoo olevansa stressaantunut, kertoo se siitä, että ihmisten henkinen kapasiteetti on työelämässä kovilla ja heidän jaksamisestaan on huolehdittava. Työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin ja työyhteisön toimintaan voidaan vaikuttaa, sanoo Kauppinen.

Hän nostaa suomalaisen työelämän suuriksi haasteiksi johtamisen kulttuurin kehittämisen, työntekijöiden osallistumismahdollisuuksien parantamisen ja tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden lisääminen.

– Työpaikoilla tarvitaan enemmän vuoropuhelua. Työntekijöille on tärkeää, että he kokevat olevansa arvostettuja ja että heillä on mahdollisuus kehittyä omassa työssään ja saada siitä palautetta.

Kaisa Kauppinen näyttää kalvoa, johon on listattu asioita, joita työpaikalla tulisi seurata ja kehittää. Tällaisia ovat paitsi itse työhön liittyvät tekijät, myös työpaikan henkilösuhteet ja työn ja perhe-elämän vuorovaikutus, organisaation rakenne ja ilmapiiri sekä työntekijöiden muuttuvat roolit työyhteisössä.

Välineitä kehittää työyhteisöä ja parantaa työntekijöiden hyvinvointia on runsaasti tarjolla.

– Suomessa tehdään paljon työelämän tutkimusta, eikä tutkimusta tehdä toisille tutkijoille, vaan tavoitteenamme on saada aikaan konkreettisia muutoksia työelämässä. Tutkimustulosten toimivuus testataan viime kädessä työpaikoilla, sitä kautta on myös mahdollisuus kehittää ns. hyviä käytäntöjä, joilla vaikutetaan työpaikkojen arkeen.

Kaisa Kauppinen sanoo, että Suomella olisi hyvät edellytykset olla työelämän kehittämisen mallimaa. Eurooppalaisen työolotutkimuksen mukaan emme tätä vielä ole, sillä suomalaisten työolot eivät poikkea edukseen muiden eurooppalaisten työoloista. Ilahduttavaa on, että Suomi on kärkimaa työhön liittyvässä jatkuvassa oppimisessa ja koulutuksessa.

Pirjo Pajunen

Eurooppalaisten työoloja leimaa työtahdin kiihtyminen, joustavuuden kasvu ja ns. kellon ympäri työskentely. Näin kertoo tutkimus, jossa on jo kolmatta kertaa selvitetty työoloja EU-maissa. Suurin ero Suomen ja muiden EU-maiden välillä löytyy vaikutusmahdollisuuksista omaan työhön.

Suomalaisista työntekijöistä 57 prosenttia ilmoittaa voivansa vaikuttaa melko tai erittäin paljon itseään koskeviin asioihin työssä, keskimääräinen eurooppalainen luku on 64 prosenttia. Suomalaisista työntekijöistä 79 prosenttia pitää työtään melko tai erittäin vaihtelevana ja noin puolet kertoo, että voi oppia työssään uusia asioita. Reilu kaksi kolmasosaa saa työtovereiltaan tarvittaessa myös tukea tai apua. EU-maihin verrattuna suomalaisten työ sellaista että siinä joutuu jatkuvasti oppimaan uutta, erityisen suuri ero on Etelä-Euroopan maihin.