Onneksi nykyisin on työyhteisöillekin jo tarjolla ammattiauttajia.

Turkulainen psykologi Sinikka Soini on yksi heistä. Soini työskentelee Turun aluetyöterveyslaitoksella.

– Työni on pääasiassa työyhteisöjen kehittämistä. Teen kartoituksia ja selvityksiä, annan työnohjausta ja toisinaan osallistun eräänlaisena juontajana tai vuoropuhelun avaajana myös kriisitilanteiden selvittelyyn, Soini kertoo.

Ulkopuolista kriisiapua haetaan hänen mukaansa työpaikoille, jotka ovat menneet jo niin pahasti lukkoon, ettei kukaan enää jaksa yrittää omin voimin. Väki potee pahaa oloa, uupumustakin ja kantaa sisässään katkeria syytöksiä työtovereita ja/tai esimiehiä kohtaan.

– Alkuun onkin tärkeintä saada kengässä hankaavat kivet pois, jotta mykkäkoulu loppuu. Se voi tapahtua ilman, että ketään erityisesti syylliseksi osoitetaan. Ei ainakaan minunkaltaiseni ammattiauttaja mikään erottamisten apuhenkilö ole. Irtisanomisehdotuksia tekevät toisenlaiset konsultit, Soini sanoo.

Työnohjaus voi ehkäistä kriisiä

Kun kriisi on selvitetty, voidaan ehdottaa jatkotoimenpiteeksi työnohjausta. Se on Soinista oivallinen keino ehkäistä työpaikan kriisejä jo ennaltakin. Kyseessähän on yhteinen kasvuprosessi, jossa osallistujien välinen vuorovaikutus on hyvin tärkeässä asemassa.

Suomalaisen työnohjauskäytännön pioneereja olivat muutama vuosikymmen sitten perheneuvojat ja päihdetyöntekijät, jotka hakivat keinoja omassa työssään jaksamiseen. Itse menetelmä on peräisin Yhdysvalloista.

– Annan työnohjausta sekä ryhmille että yksittäisille henkilöille. Prosessi toimii parhaiten, jos sen kesto on parisen vuotta. Teollisuuden piiristä ovat kuitenkin tutumpia lyhyemmät, yleensä noin vuoden mittaiset työnohjaukset, Sinikka Soini kertoo.

Ei terapiaa eikä jatkokoulutusta

Työnohjausta on nykyisin Sinikka Soinin kokemuksen mukaan tarjolla periaatteessa koko maan alueella. Alan osaajia on niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Usein työnohjaaja on Soinin tapaan peruskoulutukseltaan psykologi, mutta ammattien kirjo on laajentunut sitä mukaa kun työnohjaajakoulutus on lisääntynyt. Koulutusta antavat mm. yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset.

Tietoa työnohjauksesta saa nykyisin kätevästi Internetistä. Yksi ainoa haku tuotti esimerkiksi tämän jutun tekijälle yli 1 200 työnohjaukseen liittyvää suomenkielistä vinkkiä.

Saatavilla olevan tiedon paljoudesta huolimatta työnohjaus vaikuttaa esimerkiksi kuntapuolella olevan terveydenhuoltosektoria lukuunottamatta vielä melko vähän käytetty menetelmä. Tarvetta kehittää kunnallistenkin työyhteisöjen sisäistä toimintaa kuitenkin ilmiselvästi on. Esimerkiksi säästöjen tuomat työkasaumat sekä uuden tietotekniikan sisäänajon nopeus ovat rapistuttaneet työyhteisöjen hyvinvointia kuntapuolella.

Sinikka Soini arvelee, ettei työnohjauksesta sittenkään olla vielä niin hyvin perillä kuin äkkiseltään luulisi.

– Usein työnohjaus sekoitetaan ammatilliseen lisäkoulutukseen. Jotkut näyttävät edelleen luulevan myös, että kyseessä on jonkinlainen terapia. Niistä kummastakaan ei kuitenkaan ole ainakaan sellaisenaan kyse. Tosin työnohjaus usein johtaa siihen, että työpaikalla todetaan lisäkoulutuksen tarve. Joskus työnohjauksessa myös tulee näkyviin sellaisia asioita, joiden luonteva käsittelypaikka on esimerkiksi mielenterveystoimiston terapiassa.

– Työyhteisön, joka lähtee mukaan työnohjausprosessiin, onkin tärkeää tietää, mistä todella on kyse. Erityisen hyvin tulisi esimiestason olla perillä työnohjauksen periaatteista, Soini korostaa.

Tietoa voi hakea oma-aloitteisestikin

Yksittäistä työnohjauksesta kiinnostunutta työntekijää hän kehottaa olemaan oma-aloitteinen. Tietoa työnohjauksesta saa Internetin lisäksi esimerkiksi työterveyshuollosta tai työpaikan työsuojeluvaltuutetulta.

– Varsinkin työterveyshenkilöstöllä, mutta myös itsensä ajan tasalla pitäneillä työsuojeluvaltuutetuilla on yleensä hyvä näkemys paikallisista työnohjauspalveluista, Soini kertoo. Hänen mielestään etua olisi myös siitä, että työpaikkojen esimiehet nykyistä enemmän kiinnostuisivat työnohjauksesta henkilöstön jaksamisen tukimuotona.

– Heidän päätöksistäänhän työnohjaukseen tarvittavan ajan ja rahan irrottaminen on kiinni.

Esimiehet avainhenkilöitä

Koska varsinkin ryhmässä tapahtuvaan työnohjaukseen kuluu sekä aikaa että taloudellisia resursseja, tulisi lähiesimiehen olla prosessissa aina mukana.

– Esimiesten on hyvä heti alussa myös varmuudella tietää, mihin he ovat lupautuneet, jottei matkan varrella tulisi yllätyksiä, Sinikka Soini neuvoo. Hän sanoo, että ammattitaitoinen työnohjaaja osaa kyllä esitellä asian oikein. Esittelyyn kuuluu mm. sen kertominen, että työnohjauksessa voidaan joutua käsittelemään osallistujille hankaloitakin asioita, koska puhutaan myös siitä, mikä työssä on vaikeata.

– Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun työnohjausryhmä koostuu kokonaan työpaikan väliesimiestason henkilöistä. Näiden tehtäviinhän kuuluu mm. henkilöstöresurssien käytön seuraaminen. On paljon työpaikkoja, joilla voidaan huonosti siksi, että työt syystä tai toisesta jakautuvat epätasaisesti. Esimiehet ehkä eivät tiedosta asiaa, eivät ehdi eivätkä jaksa puuttua, tai sitten odotetaan että aika hoitaa, Sinikka Soini kertoo.

Seuraus — jota välttämättä ei tule, jos esimerkiksi työnohjauksen rohkaisemina asioihin puututaan ajoissa — voi olla että työpaikka ajautuu polarisoituneeseen tilaan: toisia ahdistaa koko ajan lisääntyvä kiire ja toisia se, ettei ole mitään, millä työpäivänsä täyttää.

Liisa Mainela