Työntekijän henki on halpa
– Työntekijä saa pääsääntöisesti korvauksia sekä tapaturma- ja ammattitautivakuutusjärjestelmästä sekä aika usein myös vahingonkorvauksia yleisen vahingonkorvauslainsäädännön mukaan. Sen sijaan valitettavan usein työnantajan tai esimiehen vastuulle jäänyt työturvallisuusvelvoitteen laiminlyönti voi jäädä kokonaan ilman rikosoikeudellista seuraamusta tai se on korkeintaan muutama satanen. Verrattaessa työturvallisuusrikosten seuraamuksia esim. ympäristö-, eläinsuojelu- tai talousrikoksiin voi kyseinen väite perustellusti tulla mieleen.

Työnantaja saa tehdä virheitä
– Virheitä sattuu työpaikoilla päivittäin, valitettavasti. Olennaista on, sattuuko niitä laiminlyöntien ja välinpitämättömän johtamiskulttuurin vuoksi ja olisiko ne voitu estää. Riskit etukäteen tunnistamalla ja arvioimalla sekä vaarojen ja uhkien suunnitelmallisella poistamisella voi aika tehokkaasti estää virheitä. Tähän työhön tulee varata resursseja, kouluttaa henkilöitä ja ottaa oikea asenne.

Pikkusakot kannustavat laiminlyönteihin
– Juristit ajattelevat, että rangaistuksilla on ennalta ehkäisevä vaikutus. Jos rangaistusta ei käytännössä saa juuri lainkaan tai se on kovin pieni, ei enää voida puhua rangaistuksesta. En sanoisi, että pikkusakot kannustavat laiminlyönteihin, mutta ne eivät riittävästi lisää turvallisuusasioista päättävien mielenkiintoa ko. asioihin.

Enimmäisrangaistuksia on kiristettävä
– Työturvallisuusasioissa enimmäisrangaistuksella on suora yhteys asian vanhenemiseen. Yhden vuoden vankeusrangaistusmaksimilla syyttämisaikaa on 2 vuotta. Tuossa ajassa on valitettavan moni monimutkainen työsuojelurikosasia vanhentunut käsiin tai se on tutkittu hätiköidysti. Hautarauhan rikkomisesta on yhtä ankara rangaistus ja törkeästä eläinsuojelurikoksesta voi saada peräti neljä vuotta vankeutta.

Yhteisösakko on tehoton
– Yhteisösakko voisi olla tehokas – sen maksimimäärä voi olla peräti 850 000 euroa. Eri asia on, että tätä määrää tuskin koskaan Suomessa tuomitaan. Syynä on, että poliisi- ja työsuojelututkintavaiheesta lähtien ei riittävässä määrin kaiveta esille yhteisövastuun tuomitsemisen kannalta olennaisia seikkoja ja että tuomioistuinlaitos on tässäkin asiassa varsin varovainen. Työturvallisuusrikokset ovat usein luonteeltaan taloudellisia, joissa on yritetty nipistää työsuojelun toimintakuluista. Yhteisösakko iskee juuri tähän paikkaan, toki rikollisella toiminnalla saavutettu taloudellinen hyöty voidaan menettää valtiolle, mutta sitäkin käytetään varsin vähän.