Asbestin käyttö kiellettiin Suomessa 1994, mutta asbestisairauksien huippua ei ole vielä saavutettu, vaan tapaukset lisääntyvät edelleen vuosi vuodelta. Asiantuntijat arvioivat, että sairaustapausten määrä alkaa laskea vuodesta 2015.

Mikko Hyvönen on työssään altistunut asbestille. Keuhkoissa olevat asbestikuidut aiheuttivat Hyvöselle, 52, jatkuvaa yskää.

Mikko on koulutukseltaan maalari ja tehnyt töitä myös entisessä Neuvostoliitossa ja Norjassa. Tämä tieto havahdutti lääkärin. Voisiko syy olla altistuminen asbestille?

– Röntgenkuvissa ei näkynyt mitään, mutta sitten tehtiin keuhkojen huuhtelu. Silloin selvisi, että keuhkoissani oli asbestikuituja. Köhä meni ohi, mutta nyt käyn kolmen vuoden välein röntgenissä, että nähdään muodostuuko kuitujen ympärille sidekudosta, hän kertoo.

Vaivoja Mikolla ei ole, eikä hänelle ole myönnetty invaliditeettiprosenttia. Tällä hetkellä hän on työtön, mutta muutoin hän tekee purkutöitä, myös asbestin poistoa.

Kun Mikko tuli työelämään alle parikymppisenä, asbestin käsittelystä ei ollut minkäänlaisia määräyksiä. Asbestia oli levyinä, sitä oli laastissa, maaleissa ja liimoissa.

Nykyään kellossa on toinen ääni: pitää olla suojaimet, ilmanvaihtokanavat on teipattava umpeen, tila pitää alipaineistaa ja osittaa väliseinillä.

Norjassa asbestia koskevat määräykset ovat Suomea tiukempia, ja niistä kannattaisi Mikon mukaan ottaa täällä mallia.

– Yksikään rakennustyöläinen ei saa tulla paikalle ennen kuin asbestinpoistotyö on tehty valmiiksi. Kysehän on ihmisten terveydestä, sanoo Mikko, jolla ei itsellään ole edes aavistusta siitä missä on altistunut asbestille.

Jokainen saneeraus- tai purku-urakka pitää lähes aina sisällään yllätyksiä, varoittaa Mikko Hyvönen.

– Asbestikartoituksessa ei näy, mitä rakenteiden sisältä löytyy. Lattioiden alta ja seinien sisältä voi paljastua yllätyksiä.

Ingegerd Ekstrand