Tärinä sairastuttaa salakavalasti
Riskit, joita runsas altistuminen tärinälle
työssä aiheuttaa, ovat päätyneet työjärjestykseen vasta nyt, kun EU:n
tärinäasetuksen voimaan tulosta on kulunut jo yli viisi vuotta. Tietoisuuden
lisäämiseksi Työterveyslaitos on käynnistänyt Tunnistatko tärinän? -kampanjan.
Kuulosuojaimet alkavat jo olla käytössä
useimmilla työntekijöillä – melutaso tarkistetaan tarvittaessa desibelimittarilla.
Sormien puutuminen, vähitellen ehkä valkosormisuus, kosketustunnon ja puristusvoiman
katoaminen sormenpäistä ovat oireita, jotka usein sivuutetaan työn aiheuttamana
kulumisena, ikääntymiseen kuuluvana asiana. Syyllisiä ovat kuitenkin tärisevät
käsityökalut kuten mutterinkiristimet, betoni- tai iskuporat ja esimerkiksi pistosahat,
mutta sitä ei toistaiseksi useinkaan havaita.
 Työterveyslaitos käynnistää nyt
kampanjan tietoisuuden lisäämiseksi tärinävammoista. Se on tarttunut työpaikoille ja
työterveydenhuollolle tarkoitettuun ohjeisiin, jotka koskevat käsiin kohdistuvan
tärinän aiheuttamien riskien hallintaa. Samaa asiaa käsittelee myös tietokortti 20.
Aivan uusi ja helppokäyttöinen tärinätikku antaa kätevästi ja yksinkertaisesti
faktatietoa esimerkiksi siitä kuinka pitkään tärisevää työkalua saa yhteensä
käyttää yhden päivän aikana.
- Ihmiset reagoivat
eri tavalla, mutta sormien puutuminen on ensimmäinen merkki siitä, ettei kaikki ole
kunnossa. Altistusta voi vähentää järjestämällä työt niin, useampi työntekijä
osallistuu vuorollaan työvaiheen suorittamiseen. Tärkeitä ovat myös hyvät työkalut
ja niiden kunnosta huolehtiminen, sanoo työhygieenikko Erkko Airo.
Osa paineilmatyökalujen valmistajista on panostanut melkoisesti tärinän
vähentämiseen uudemmissa työkaluissa. Työvälineet ovat myös keventyneet, minkä
ansiosta otteen ei tarvitse olla yhtä luja – mikä sekin vähentää
vammautumisriskiä.
- Valmistajat eivät ole velvollisia ottamaan raja-arvoja
huomioon, mutta kylläkin ilmoittamaan kuinka paljon työkalu tärisee. Tärinän
vähäisyys voi toimia markkinointivalttina, korostaa Työterveyslaitoksen
palvelukeskuksen päällikkö Pekka Olkinuora.
Mutta uudet, tehokkaammat työkalut voivat väristä enemmän. Sekin vaikuttaa, että
käytämme koneita enemmän. Olkinuora toteaa, että esimerkiksi talonmiehet käyttivät
ennen lumilapiota ja luutaa, mutta tänä päivänä käytössä ovat lumilingot ja
lehtipuhaltimet, jotka lisäävät altistusta.
Myös kylmyys saattaa lisätä vammautumisriskiä. Markkinoilla on tärinää
vaimentavia hanskoja, mutta tutkijoiden mielestä niiden tehoa on mittauksin vaikea
osoittaa.
Ammattitautia vaikea todistaa
Noin 130 000 suomalaisen arvioidaan altistuvan työssään käsiin kohdistuvalle
tärinälle. Lisäksi koko kehon tärinälle altistuu muun muassa metsäkoneissa,
lennoilla, junissa, busseissa ja laivoilla noin 140 000 työntekijää.
- Vammoja on vaikea todistaa ammatin aiheuttamiksi, kun
ammattitaudin kriteerit puuttuvat ja myös ergonomialla voi olla vaikutusta asiaan,
Olkinuora sanoo.
Ne parikymmentä tärinävammaa, jotka vuosittain luokitellaan ammattitaudiksi, ovat
kuitenkin vain jäävuoren huippu, tutkijat sanovat. Kun 1500 pirkanmaalaiselta
metallimieheltä kysyttiin oireista, sadat vastasivat myönteisesti. Ja jo näiden
joukosta löytyi useita kymmeniä tapauksia, jotka täyttivät ammattitaudin kriteerit.
Käsiin kohdistuvalle tärinälle altistuvia ammattiryhmiä ovat peltisepät,
rakennustyöläiset – myös ne jotka rakentavat teitä, rautateitä, laivoja,
veneitä, moottoriajoneuvoja, kunnallistekniikkaa – valimotyöläiset ja muut
metallimiehet, raskaan teollisuuden työntekijät, kaivostyöläiset jne. Myös
hammaslääkärit voivat kärsiä valkosormisuusoireyhtymästä.
Edes työsuojelutarkastajat ja työterveyshuolto eivät ole ottaneet tärinäriskejä
kovin paljon huomioon, vaikka valtioneuvosto on antanut EU:n tärinädirektiivin
perusteella annetun asetuksen jo vuonna 2005.
Työterveyslaitos toivoo voivansa lisätä tietoa näiden ryhmien keskuudessa, mutta
myös työsuojelupäälliköiden ja -valtuutettujen parissa.
Tutkijat korostavat, että tärinätikku on yksinkertainen ja ainutlaatuinen
apuväline. Sen avulla voi tarkistaa, kuinka pitkään esimerkiksi mutterinkiristintä,
betoniporaa ja pistosahaa voi yhden päivän aikana kaikkiaan käyttää. Sekä
toiminta-arvo – kun täytyy etsiä keinoja altistuksen vähentämiseksi – ja
raja-arvo ilmoitetaan. Jälkimmäinen räikeällä punaisella, mikä tarkoittaa ettei
sitä saa ylittää.
Tavoitteena torjuntaohjelma
SOK Autokauppa Oy, jolla on yhdeksän autokauppaa ja -huoltokorjaamoa eri puolilla
Suomea, on käynnistänyt laajan projektin Työterveyslaitoksen kanssa. Tavoitteena on
ehkäistä ennalta melun ja tärinän aiheuttamia ongelmia huoltokorjaamoissa.
Yhtiössä työsuojelusta vastaava johtaja Jukka Saloranta kertoo, että hanke
on nelivaiheinen: kartoitus, mittaukset, altistumisen ja riskien arviointi ja lopuksi
konkreettinen torjuntaohjelma.
 -
Tavoite on, että jokaisella korjaamolla on oma
melun- ja tärinäntorjuntaohjelmansa jo syksyllä, Saloranta sanoo.
Työsuojeluvaltuutettu, autonasentaja Pentti Tiitinen konsernin Automaan Helsingin
Herttoniemen huoltokorjaamolta aloitti autohommat 15-vuotiaana. Nyt 40 vuotta myöhemmin
hän toteaa, että työvälineet ovat kehittyneet aivan uskomattomasti ja kehitys vain
jatkuu.
- Raskaissa metallikoteloissa on pehmusteita ja monet työkalut
ovat nykyään viisi kertaa kevyempiä. Mutterinkiristintä ei tarvitse pitää niin
tiukassa otteessa ja kuormitus vähenee, Tiitinen sanoo.
Tiitinen on huomannut, että sormet puutuvat kun tärinä jatkuu pitempään, mutta
hän pitää silloin paussin ja jumppaa kättään. Sen pahempia vammoja hän ei ole
pannut merkille. Fysiikka on pysynyt kunnossa jalkapalloa ja sählyä pelaamalla ja
toimimalla juniorien valmentajana.
- Mutta huoltopuolella myös nuoret pitää saada tajuamaan että
renkaanvaihdossa täytyy pitää taukoja tai vaihtaa aina välillä työtehtävää, hän
sanoo.
Tärinää ei juuri kukaan ole miettinyt ennen kuin aivan viime vuosina, ei
täälläkään, Tiitinen vahvistaa.
- Olen sekä iloinen että ylpeä, että Automaa on ryhtynyt
projektimme myötä eräänlaiseksi tienraivaajaksi. Jännä nähdä, millaisia tuloksia
saadaan, sanoo Pentti Tiitinen.
Hämmästynyt hän ei ole.
 -
Työsuojelukysymyksistä täällä ei ole tarvinnut koskaan riidellä. Olemme saaneet
mitä olemme halunneet, hän sanoo ja näyttää kompastumisriskin vähentämiseksi
kauniisti kattoon ripustettuja johtoja ja letkuja.
Autonasentaja Lo Hong Vi, 35, on työskennellyt Automaalla vuodesta 1999
valmistuttuaan Haagan ammattikoulusta muutamaa vuotta aikaisemmin.
- Koulussa tärinästä ei juuri puhuttu, sanoo Lo Hong Vi ja
näyttää työkalukaappia. Osa on akkukäyttöisiä, jotka eivät aiheuta tärinää.
Mutta kyllä täriseviä käsityökalujakin on. Lo Hong Vi ottaa peltisahan, joka
peltiä leikatessa sekä tärisee kunnolla että pitää korvia huumaavaa melua.
Saapa nähdä mitä selvityksessä tuosta vehkeestä sanotaan.
Ingegerd
Ekstrand
Palkkatyöläinen
24.5.2011 nro 3/11 |
