vane.jpg (302 bytes)

Hiljainen tieto hyödyksi

Jokioisten pari sataa vuotta vanhalla Kaarijoen lankatehtaalla on rikas ammattiperinne, jota pidetään elävänä. Jo eläköityneet työntekijät tulevat tehtaalle auttamaan kiireisinä aikoina. Heitä on palkattu myös kouluttajiksi, jotta heidän hallussaan oleva hiljainen tieto saadaan hyötykäyttöön.

  – Keväällä tehtaalla työskenteli parhaimmillaan viisi eläkeläistä. Kokemuksen kautta heillä on paljonkin annettavaa nuoremmille työntekijöille, kertoo Kaarjoki Lankatehdas Oy:n tuotantopäällikön Jarno Nummi.

Australialainen Ryan Churchill (vas.) on tehtaalla töissä kesäkuuhun asti ennen palaamistaan kotimaahan suomalaisen avovaimonsa kanssa. Koneenhoitaja Risto Helin opastaa. Foto: HARRI NURMINENYksi tällaisista kouluttajista on vuonna 2003 eläkkeelle siirtynyt sinkitsijä Olavi Alm. Hänestä on vahinko, ettei nykyään enää huolehdita jälkikasvusta ja tulevasta työvoimareservistä.

– Ennen otettiin nuori töihin ja katsottiin, mihin kaverin kanssa ruvettaisiin. Nyt uusia työntekijöitä haetaan vain, jos paikka vapautuu, Alm toteaa.

Alm palkattiin neljä vuotta sitten tehtaalle kuukauden ajaksi kouluttamaan sinkityslinjalla aloittanutta Teemu Merkkiniemeä. Nuorukaisella oli kokin koulutus eikä lainkaan kokemusta tehdastyöstä. Merkkiniemi on kiitollinen saamastaan arvokkaasta opista.

– Voit kirjasta opetella tuotantoprosessin ulkoa, mutta se ei auta sinua yhtään, kun törmäät ensimmäiseen ongelmatilanteeseen.

Saneerauksissa menetettiin tietoa

Tehtaalla työskenteli vielä 1970-luvulla yli 200 työntekijää. 1980-luvun alkupuolella uusi omistaja Ovako Oy siirsi paljon toimintoja Jokioisilta muihin tuotantolaitoksiinsa. Jopa puolet työntekijöistä joutui lähtemään talosta joko irtisanomisten tai eläkejärjestelyjen kautta.

Sinkitsijä Olavi Alm (oik.) työskenteli lankatehtaalla ennen eläköitymistään lähes 50 vuotta. Hän tuli siirtämään hiljaista tietoaan nuorelle Teemu Merkkiniemelle neljä vuotta sitten. Foto: HARRI NURMINENLanganvetäjä Jorma Forsberg tuli taloon 1979. Hänen mielestään 1980-luvulla toteutetuissa saneerauksissa hukattiin paljon arvokasta tietoa ja taitoa.

– Silloin ajettiin vaikeita lankoja. Teräslankoihin käytettiin seosteräksiä. Niiden hitsaaminen ja sinkitseminen vaati kokemusta, Forsberg selittää.

Tehtaalla on vuosikymmenien aikana työskennellyt sukuja useammassa sukupolvessa. Näin sen historiaan on kiinnittynyt paljon erilaisia ihmiskohtaloita ja syviä tunteita.

– Viimeisimmästä taantumasta selvisimme ilman irtisanomisia, pääluottamusmies Jarno Nummenranta sanoo.

Nykyään lankatehtaalla työskentelee 16 työntekijää.

Markku Tasala

 

Palkkatyöläinen 24.5.2011 nro 3/11

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

harpalk.gif (881 bytes)