- Viime vuoden lopulla otimme tueksemme
5S-standardoinnin pelisäännöt ja tuloksia alkoi syntyä, tuotantojohtaja Iikka
Keskinen kertoo. Menetelmä tarkoittaa sorttausta siivousta, systematisointia,
standardointia ja seurantaa.
Aikoinaan Toyotan tehtaalla Japanissa kehitetty menetelmä toimii niin,
että kustakin vuorosta lähtee muutama henkilö päiväksi workshopiin, työpajaan,
opettelemaan 5S-standardointia.
Työpajassa katsotaan, mitä tavaroita työpisteistä ja kaapeista löytyy. Lajittelua
kutsutaan sorttaukseksi. Sen jälkeen mietitään yhdessä, mitä tavaroita todella
tarvitaan päivittäin, viikoittain tai vaikkapa vain kerran vuodessa. Turhat
työvälineet hävitetään kokonaan, ja kaapit ja työpisteet siivotaan turhasta
roinasta.
Tarpeellisille tavaroille varataan paikat, merkitään värikoodeilla kaappeihin
tilausrajat. Oveen laitetaan myös tilauskortti, millä tavaraa tilataan.
Neljäs S menetelmässä tulee standardoinnista, viides seurannasta.
Työnjohto tai tuotantopäällikkö tekee tarkistuksia eli seuraa, että
järjestelmää noudatetaan, Iikka Keskinen kertoo.
Turvallisuutta ja tuottavuutta
Orionin lääketehtaalla tablettien valmistuksessa puolet työajasta kuluu siihen,
että tuote koneella vaihtuu, ja kone pitää puhdistaa ja valmistaa uuteen tuotantoon.
Lääketeollisuudessa tuoteturvallisuus on vieläkin tiukempaa kuin
elintarviketeollisuudessa, pääluottamusmies Marko Torppala sanoo.
Uuden menetelmän kautta vaihdot sujuvat nyt nopeammin. Jokainen tietää, mihin
työvälineet laitetaan ja mistä löytyvät uudet tarvittavat työkalut.
Ideana on, että työpiste jää vuoron päätyttyä siihen kuntoon, missä se
oli vuoron alkaessa, Keskinen selvittää.
Pääluottamusmies tietää, että esimerkillä on vaikutusta. Jos joku vuorossa ei
noudata pelisääntöjä, työkaverit kyllä huomauttavat.
Menetelmä opettaa toimimaan siten, että kaikki ymmärtävät oman toimintansa
vaikutuksen muiden työhön, Torppala kertoo.
Tuotantojohtaja voi sanoa jo lyhyellä kokemuksella, että niin työ- kuin
lääketurvallisuuskin ovat kohentuneet.
Toimintatavalla on vaikutuksensa myös tuottavuuden kasvuun. Rahaa kuluu
lähinnä koulutukseen ja uusiin kalustoihin, mutta asenteiden muutoksella ja
vaivannäöllä on vaikuttavuutta myös tuottavuuden kehittämiseen, Iikka Keskinen sanoo.
Leena Seretin