Ääni paremmalle työelämälle
Puolueiden välillä on eroja. Äänestyskopissa jokainen meistä joutuu
miettimään, mitkä asiat vaakakupissa painavat eniten oman ehdokkaan valinnassa. Tässä
muutamia vinkkejä.
SAK:n, STTK:n ja Akavan
järjestämässä vaalipaneelissa ammattiliittojen kanneoikeudesta äänestettiin:
kannattajat nostivat kätensä pystyyn.
Tilaisuudessa tuli selväksi, että puolueiden välillä on näkemyseroja myös keinoista,
joilla työllisyyttä voidaan parantaa.
Erilaiset työn tekemisen muodot samanhintaisiksi
Ei ole oikein, että pätkätyösuhde asettaa työntekijän eriarvoiseen asemaan
vakituisiin ja kokoaikaisiin työntekijöihin verrattuna. Korjattavia epäkohtia on
esimerkiksi vuosilomien määräytymisessä työsuhteen keston mukaan ja osa-aikaisen
työn aiheuttamissa toimeentulo-ongelmissa. Vuokratyösuhteisiin taas liittyy epävarmuus
työsuhteen kestosta. Vuokratyössä pääsääntönä pitäisi olla vakituiset ja
kokoaikaiset työsuhteet.
Perusteettomista määräaikaisista työsuhteista on päästävä eroon ja
osa-aikatyötä tekeville on tarjottava lain edellyttämällä tavalla lisätunteja. Jotta
epäkohdat saadaan korjattua, tarvitaan parannuksia lainsäädäntöön ja lakien
valvonnan tehostamista.
Kanneoikeus säädettävä työntekijöiden turvaksi
SAK vaatii kanneoikeuden säätämistä ammattiliitoille. Se toisi ammattiliitoille
mahdollisuuden ajaa työntekijöiden oikeuksia ilman, että yksittäisen työntekijän
täytyy lähteä usein hyvinkin raskaaseen oikeusprosessiin.
Kanneoikeus jakaa puolueiden mielipiteet. Kanneoikeuden säätämistä
ilmoittivat palkansaajajärjestöjen vaalipaneelissa kannattavansa sdp, vasemmistoliitto
ja vihreät. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen torjui kanneoikeuden
selkeästi, eikä keskustakaan sille lämmennyt. Perussuomalaisia vaalipaneelissa
edustanut Matti Putkonen ei pitänyt kanneoikeuden toteutumista seuraavalla
hallituskaudella realistisena.
Työelämän joustettava elämäntilanteen mukaan
Työaikoja on räätälöitävä nykyistä enemmän ihmisten tarpeista lähtien.
Konkreettinen keino on työaikapankki, josta olisi SAK:n mielestä saatava kirjaus lakiin.
Työaikapankin lisäksi SAK ajaa hallitusohjelmaan kirjauksia työntekijän oikeuksista
työaikajoustoihin elämäntilanteen mukaan.
Ammattitutkinto kaikille työntekijöille
SAK edellyttää, että seuraavan kahden vaalikauden aikana jokaiselle työikäiselle
saadaan ammatillinen tutkinto. Tehtävää riittää, sillä Suomessa on edelleen yli
400 000 työikäistä aikuista, joilta puuttuu ammatillinen koulutus.
Samasta työstä maksettava samaa palkkaa
Samapalkkaisuusohjelmaa on jatkettava ja tasa-arvolakia on uudistettava seuraavalla
hallituskaudella. Laissa on muun muassa parannettava työntekijöiden
vaikutusmahdollisuuksia tasa-arvosuunnitelmien sisältöön ja täsmennettävä, miten
töiden samanarvoisuutta on palkkakartoituksissa arvioitava. Luottamusmiesten
tiedonsaantioikeutta palkoista on myös laajennettava.
Yritysten vastuuta alihankkijoista lisättävä
Yritysten vastuuta alihankkijoiden työntekijöistä on lisättävä laajentamalla
tilaajan vastuuta siten, että tilaaja vastaa yhdessä alihankkijan kanssa alihankkijan
palveluksessa olevien työntekijöiden palkoista, veroista, sosiaalimaksuista ja
eläkkeistä. Tilaajavastuun laiminlyömisestä seuraavia sanktioita on myös
tehostettava.
Puolueista keskusta, vihreät ja kristillisdemokraatit eivät ole SAK:n
kyselyn mukaan valmiita laajentamaan tilaajan vastuuta SAK:n esittämällä tavalla.
100 000 uutta työpaikkaa ensi vaalikaudella
Työvoimapolitiikkaa on uudistettava ja tavoitteeksi on asetettava, että jokainen
työttömäksi jäävä löytää uutta työtä mahdollisimman nopeasti. Tämä
edellyttää yksilöllisesti räätälöityjä työllistymissuunnitelmia, muutosturvan
piiriin pääsyn helpottamista ja työvoimapalvelujen tehostamista.
Työttömäksi jääville on oltava tarjolla riittävästi laadukasta
koulutusta ja tarvittaessa mahdollisuuksia palkkatuettuun työhön ja työharjoitteluun.
Pirjo Pajunen
Foto Tuulikki Holopainen
Palkkatyöläinen
5.4.2011 nro 2/11 |
