Julkisuudessa esiintyy sitkeästi puheenparsi, että joka neljäs alle 25-vuotias olisi työtön. Saana Siekkinen muistuttaa, että tilanne ei sentään ole niin paha. Tilastokeskuksen haastattelututkimuksissa työttömäksi lukeutuvat kaikki työvoimaan ikänsä puolesta kuuluvat ei-työlliset.

– Alle 20-vuotiaista nuorista kuitenkin suurin osa on koulunpenkillä eivätkä yleensä kuulu työvoimaan. Siksi ei voida puhua, että nuorista neljäsosa olisi työttömänä. Nuorten työttömyys nousee kesän kynnyksellä, kun osa valmistuu ammattiin ja osa etsii työttömänä työnhakijana kesätyöpaikkaa. Nuorisotyöttömyys on toki korkea, eikä pidä vähätellä sen vakavuutta.

Nuorisotyöttömyys on päässyt poliitikkojen puheisiin ja toimenpideohjelmiinkin herkemmin kuin pitkäaikaistyöttömyys, joka Saana Siekkisen mielestä on vähintään yhtä vakava ja kasvava pulma kuin nuorisotyöttömyys. Kesäkuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli noin 55 000, mikä on 14 000 pitkäaikaistyötöntä enemmän kuin vuosi sitten.

Sanssi ei takaa senssejä

TEM lanseerasi viime toukokuussa nuorille tarkoitetun Sanssi-kortin. Se kädessään työpaikkaa hakeva nuori tuo taskussaan työnantajalle palkkatukena 550 euroa veronmaksajien rahaa.

Alle 25-vuotias voi saada Sanssi-kortin, vaikka olisi ollut vain päivän työttömänä. Vastavalmistuneelle 25–29-vuotiaalle TE-toimisto voi myöntää Sanssi-kortin määräaikaiseen työsuhteeseen, jos työttömyyttä on kestänyt yhtäjaksoisesti kuusi kuukautta. Julkiselle sektorille tai järjestöihin työllistyneille Sanssi-kortti edellyttää yhden päivän työttömyyttä.

Saana Siekkinen pitää Sanssi-korttia SAK:n tavoitteiden mukaisena, joskin SAK:n ideana oli alun perin, että nuori hakisi töitä kolme kuukautta, ja palkkatukea alettaisiin maksaa vasta sen jälkeen.

– Palkkatuet ovat pulmallisia, sillä ne vääristävät palkka-asetelmaa ja vaativat tasapainoilua työmarkkinoilla. Kortti sinällään ei ratkaise työttömyysongelmaa, sillä vaikka nuorella on plakkarissaan lupaus palkkatuesta, vaaditaan työnantajalta aito tarve ottaa lisää työvoimaa ja myös halu maksaa tuntuva osa palkkakustannuksista, Saana Siekkinen sanoo.

TEMin luvut kertovat, että Sanssi-kortti ei takaa senssejä eli treffejä työnantajan kanssa saati työpaikkaa. Vain noin 1 400 nuorta on lykästänyt.

Koulutuspaikkoja riittävästi

– Ammattitutkinnon suorittaneille palkkatuen käyttö on järkevää, jotta nuoret eivät joutuisi suurin joukoin palkattomaan työharjoitteluun. SAK on pitänyt tärkeänä, että palkkatuen lisäksi pitäisi olla tarjolla koulutuspaikkoja, jos työpaikan saanti ei onnistu.

Saana Siekkisen mukaan ongelmaa koulutuspaikoissa on kasvattanut se, että ammatillisen koulutuksen suosio on kasvanut vuodesta 2005 lähtien. Tänä vuonna oli ensisijaisena koulutusvaihtoehtona ammatillista koulutusta pitäviä viisituhatta enemmän kuin viime vuonna. Tosin ammatillisen koulutuksen keskeyttää vuosittain noin kymmenen tuhatta nuorta. Keskeyttäneiden määrä on pudonnut taantuman myötä.

– Joku huomaa opiskelevansa väärällä alalla, toisella on muunlaisia motivaatio-ongelmia ja elämäntilanteessa hankaluuksia, osa keskeyttäneistä saa työpaikan. Oppilaitoksissa pitäisi olla resursseja tukea niitä, joilla on ongelmia opiskelunsa kanssa.

Koulutus selkäranka

Vaikka koulutusmääriä ja opiskelureittejä ennakoidaan ja suunnitellaan, aina tulee nurkan takaa ennakoimattomia tekijöitä, kuten nyt viimeksi taloustaantuma.

– Se heijastui tosi rajusti etenkin teknologiateollisuuden työpaikkojen määrään. Kauppa ja palvelut selvisivät vähemmällä säikähdyksellä, ja kauppa työllistää taas uutta väkeä, Saana Siekkinen sanoo.

Hänen neuvonsa nuorille on selkeä.

– Työelämässä tapahtuu koko ajan yllättäviä ja ennakoimattomia muutoksia. Ammatillinen tutkinto takaa sen, että tilanteen tullen voi hankkia lisäkoulutusta, päivittää vanhaa tai hakeutua ihan uusille urille. Se ainakin on varmaa, että ilman minkäänlaista peruskoulun jälkeistä koulutusta työmarkkinoille ei pääse.

Osa nuorista putoaakin "putkesta" jo peruskoulun jälkeen. Joukkoon, joka ei mene tai pääse mihinkään koulutukseen peruskoulun jälkeen, kuuluu noin viisituhatta nuorta.

– Luku on kansainvälisesti vertaillen pieni mutta suhteettoman suuri suomalaisiin oloihin. Kaikille peruskoulun päättäneille pitää löytyä joku paikka joko opinahjosta, työpajasta tai työmarkkinoilta.

Leena Seretin
kuvat Tuulikki Holopainen