
Ongelmana pätkätyöttömyys
Uudet työsuhteet epätyypillisiä
Vuokraväkeä sata tuhatta
Ilmianna pomosi
Ongelmana
ei ole pätkätyö vaan pätkätyöttömyys työn pätkien väliin jäävät
katkokset, totesi Anu Suoranta selvityksessään "Työtön, työssä, missä?
Pätkätyöntekijöiden pakenevat oikeudet.
Suoranta lähetti kyselyn PAMin itä- ja pohjoissuomalaisille jäsenille
sekä TeMeen kuuluvan Suomen Elokuva ja videotyöntekijöiden liiton jäsenille.
Elokuvatyöntekijät valikoituivat joukkoon siksi, koska elokuva-alalla kaikki myöhemmin
yleiseksi työelämän käytännöksi tuleva on jo kohdattu. PAMilaisilla oli selvityksen
mukaan keskimäärin 2,3 työsuhdetta. Elokuva-alalla työsuhteet ovat pirstonaisempia,
sillä alan työntekijöillä oli vuoden aikana ollut keskimäärin 6,2 työsuhdetta.
Suuriongelma on toimeentulon jatkuvuuden epävarmuus, työttömyysjaksot ikään kuin
kuuluvat "työnkuvaan". Palkan tulo katkeaa ja yhteispeli ansioturvan kanssa ei
suju saumattomasti.
Temeläisillä työsuhteen katsot olivat yleisiä. Peräti 71 prosentilla
työnpätkää seurasi katkos.
Lomatkin ovat usein pätkätyöntekijän ulottumattomissa, sillä valtaosalle kyselyyn
vastanneista lomakorvaukset maksettiin rahana työn pätkän päättyessä. Pamilaisista
korvauksen sai rahana 65 prosentti ja Temeläisistä peräti 85 prosenttia
Suoranta toteaakin, että ay-liikkeen komea saavutus palkallinen loma on
hyvää vauhtia pakenemassa pätkää tekeviltä, naisilta miehiä useammin.
Miten ay-liike on turvannut erilaisissa työ(ttömyys)suhteissa olevien
työntekijöiden asemaa, kysyy Suoranta ja toteaa, ettei riitä, jos asioita hoidetaan
normaalityösuhteen näkökulmasta. Toimeentulon turvaamiseen tähtäävät järjestelmät
on pitkälti rakennettu kokoaikaisen ja vakinaisen palkkatyön pohjalta.
www.sak.fi > julkaisut > sarjat ja muistiot >2008 tutkimustieto
suora linkki = Julkaisu pdf-muodossa
Uudet
työsuhteet epätyypillisiä
Epätyypillisistä
työsuhteista on tullut tyypillisiä ainakin työuran alussa. Alle vuoden kestäneistä
työsuhteista vain 42 prosenttia oli tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä niin
sanotusti normaalityösuhteita eli jatkuvaa kokoaikaista työtä. Kaikista työsuhteista
76,7 prosenttia.
Alle vuoden työsuhteisista jatkuvasti osa-aikaisesta työtä teki 14,4 prosenttia ja
suunnilleen toinen mokoma (13,9 %) teki määräaikaisesti osa-aikatyötä, yhteensä
osa-aikaisia oli 28,3 prosenttia. Kaikista työntekijöistä osa-aikaisessa työsuhteessa
oli 14,1 prosenttia.
Määräaikaisessa työsuhteessa oli 43,5 prosenttia alle vuoden työsuhteista.
Kaikista työntekijöistä määräaikaisia oli 13,1 prosenttia. Määräaikaisten
määrä on hivenen vähentynyt edellisvuodesta, jolloin määräaikaista osa- tai
kokoaikatyötä teki 49,3 prosenttia uusista työntekijöistä ja 15,1 prosenttia
kaikista. Tässä saattaa näkyä se, että kunnat ovat jonkin verran vakinaistaneet
pidempiä ketjuttuneita työsuhteita.

Vuokraväkeä sata
tuhatta
Viime vuonna
vuokrattujen henkilöiden määrä oli 99 900. Näin ollen 3,9 prosenttia
työllisistä teki vuokratyöstä, ilmenee TEMin selvityksestä. Vielä vuosituhannen
vaihteen ja alkupuolen vuokratyövoiman määrä pysytteli 40 000 tuntumassa alkaen
nousta, kunnes vuonna 2005 hypähti jo 102 800:aan vuokrattuun henkilöön. Viime
vuosina vuokratyöntekijöiden osuus työllisistä on vakiintunut neljän prosentin
tuntumaan.
Vuokratyösuhteiden määrät ovat huomattavasti korkeammat, sillä sama
vuokratyöntekijä on vuoden kuluessa ollut keskimäärin kolmesta kuuteen työsuhteessa.
Viime vuonna vuokratyösuhteen kesto oli keskimäärin 32 vuorokautta, joten uuden
työn etsintä on joillakin edessä koko ajan.
Ilmianna pomosi
Vasemmistonuoret
haastaa työntekijät kertomaan työpaikoilla tapahtuvista lainvastaisuuksista.
Kokemuksiaan työelämästä voi kertoa verkkosivulla www.ilmiannapomosi.net.
Sivuston tarkoituksena on kannustaa työntekijöitä puolustamaan lakisääteisiä
oikeuksiaan. Sivusto nostaa julkisuuteen räikeitä työntekijän oikeuksien rikkomuksia.
Sivustolla ohjataan työntekijöitä työsuojelupiirien ja ammattiliittojen puoleen, jotta
työntekijät saisivat ongelmansa ratkaistuksi.
Palkkatyöläinen
7.10.2009 nro 8/09 |