Jos työelämän laatu paranee, myös arviot työpaikan taloudesta verrattuna saman alan vastaaviin työpaikkoihin paranevat. Nämä kaksi asiaa kulkevat siis käsi kädessä. Huonoina taloudellisina aikoina ero eteenpäin suuntautuneiden ja alaspäin menevien työpaikkojen välillä korostuu.

Työelämän laadun keskiarvo on kohentunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Siihen lukeutuvat tasapuolinen kohtelu työpaikoilla, työpaikan varmuus, voimavarat suhteessa vaatimuksiin sekä kannustavuus, innovatiivisuus ja luottamus. Teollisuudessa ainoastaan voimavarat suhteessa työn vaatimuksiin ovat parantuneet, muut tekijät ovat heikentyneet. Valtiolla yleissuunta on ollut kielteinen, kuntasektorilla myönteinen.

Vuoden 2008 puolella teollisuus lisäsi työpaikkoja enemmän kuin vähensi. Lomautusten määrä kaksinkertaistui ja 14 prosenttia työpaikoista lomautti vähintään yhden työntekijän. Kaikkiaan 12 prosenttia kaikista palkansaajista uskoo tulevansa lomautetuksi, kun vuotta aikaisemmin osuus oli seitsemän prosenttia. Tällä hetkellä voi arvioida, että lomautetuksi uskoo tulevansa huomattavasti isompi osa kuin alkusyksyn kyselyssä.

Elo- ja syyskuun aikana puolet palkansaajista teki ylitöitä. Teollisuuden puolella ylityöt ovat laman myötä vähentyneet. Työaikajoustot ovat lisääntyneet. Työntekijän vaikuttamismahdollisuudet omaan työtahtiin koettiin kaikilla sektoreilla paremmiksi kuin vaikuttamismahdollisuudet omiin työtehtäviin.

Valtio ja kunnat kouluttavat henkilöstöä enemmän kuin yksityinen sektori. Naiset osallistuvat työnantajan maksamaan koulutukseen selvästi miehiä enemmän ja vuoden aikana ero on vain kasvanut. Toisaalta miehet osallistuivat pidempiin koulutuksiin. Näin naisten koulutuspäiviä kertyi 4,9 päivää, miesten 5,8 päivää. Koulutukseen osallistuneiden osuus on kasvanut eniten teollisuudessa, joskin teollisuuden koulutuspäiviä oli vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Pitkän aikavälin työpaikan kehittämistrendinä työturvallisuuden ja ammattitaidon kehittämistoimet ovat kaikkein yleisimpiä. Tuottavuuden ja työelämän laadun kaltaisten asioiden kehittäminen on ollut vähäisempää kuin muu kehittämistoiminta, mutta ylipäätään kehittämistoiminnan suunta on ollut myönteinen.

Vuonna 2008 alle 55-vuotiaista vähintään 93 prosenttia uskoo jaksavansa nykyisessä ammatissa terveyden puolesta kahden vuoden kuluttua. Yli 54-vuotiaiden vastaava osuus on 87 prosenttia. Vanhemmissa ikäryhmissä jaksamisongelmat ovat selvästi vähentyneet 2000-luvulla.

Tiina Tenkanen

Työelämän mielekkyys on usein liitetty niin sanottuun psykologiseen sopimukseen. Se tarkoittaa, että työntekijän on saatava yhtä paljon työssään kuin antaa. Kysymys voi olla aineettomista tai aineellisista palkkioista. Tällä vuosikymmenellä luottamus tällaiseen vastavuoroisuuteen näyttää olennaisesti heikenneen. Vastaavasti epävarmuuden kokemukset, luottamuksen puute ja epätietoisuus tulevasta ovat lisääntyneet.