Jos työntekijöillä on mahdollisuus toteuttaa vaikka pieniäkin arjen innovaatioita, niin silloin voi vaikuttaa entistä paremmin työhön ja sen autonomiaan. Tutkimusten mukaan näillä on erittäin suuri vaikutus työhyvinvointiin. Ja tutkittua tietoa on myös se, että tyytyväinen työntekijä turvatussa työsuhteessa on luova ja tehokas, mikä kasvattaa tuottavuutta ja sitä kautta työntekijänkin tilipussia. Työhyvinvoinnin kohentuessa ovat voittajina sekä työntekijä että työnantaja.

Orpopojasta ottolapseksi

Juha Antilasta työn kehittämisen ja työhön liittyvien innovaatioiden renessanssin pitäisi olla nyt. Tosin valoisamman tulevaisuuden eteen saattaa lamakin heittää varjonsa, mutta juuri silloin, kun työpaikoilla ei tarvitse puskea niska limassa, olisi aikaa kehittämiseen ja kouluttamiseen. Sitten pilvien väistyttyä työpaikat olisivat hyvässä iskussa.

Myös Tykesin sisällyttäminen Tekesiin on Antilan mukaan nähtävä myönteisenä työelämän kehittämiselle. Tässä tavallaan yhdistetään pehmeä ja kova kehittäminen, jossa samaan aikaan tarkastellaan teknisiä ja inhimillisiä resursseja.

Tykes on ollut Antilan mukaan orpopojan asemassa. Määräaikaisen henkilöstön asema on ollut katkolla jokavuotisissa budjettineuvotteluissa. Nyt nämä työelämän asiantuntijat ovat Tekesin palkkalistoilla vakinaisissa työsuhteissa. Tekesillä on myös suuret taloudelliset resurssit verrattuna Tykesiin ja lisäksi sillä on yritysmaailmassa neutraali maine.

Tämän muutoksen myötä ay-liike sai Tekesin hallitukseen kaksi edustajaa, joista toinen on SAK:n apulaisjohtaja Marja Erkkilä. Tekes otti orpopojan ottolapseksi ja resurssien epäsuhtaisuus onkin Antilan mukaan haaste Tekesin hallituksen ay-jäsenille. Heidän on pidettävä huolta, että myös ihmisläheisempi puoli kehittämisessä pysyy mukana teknisen kehityksen rinnalla.

– Tämä on kuin heittäisi ämpärillisen vettä mereen, mutta uskon, että edustajamme pitävät huolta Tykes-toiminnan varojen ja arvostuksen vähintäänkin säilymisestä, mutta tässä on mahdollisuus myös inhimillisemmän otteen parantumiseen.

Bussikuskin innovaatiot

Juha Antila korostaa, ettei työhyvinvointia parantavien innovaatioiden tarvitse olla miljoonien eurojen investointeja. Usein halvatkin, ehkä vain vaivannäköä vaativat innovaatiot saattavat helpottaa kummasti työssäoloa ja parantaa tyytyväisyyttä.

Toki innovaatiot edellyttävät Antilan mukaan sen verran turvallisia oloja työssä, että on mahdollisuus myös epäonnistua. Jos pitää pelätä irtisanomista, niin kukaan ei ota riskiä eikä näin synny mitään uutta.

Esimerkin Antila ottaa vuorotyötä tekevien bussikuskien työstä. Siinä on tarkat reitit, hinnat, aikataulut ja muut määräykset. Mutta siitäkin työstä löytyy liikkuvia osia, joihin voisi vaikuttaa. Bussinkuljettajan työssä liikkuva osa voisi olla työvuorot.

– Jos aamuvirkut voivat tehdä aamua, perheellisten tarpeita huomioidaan ja joillekin sopivat viikonloput, niin tässä onkin jo valmiina sosiaalinen innovaatio, jolla voidaan vastata erilaisiin tarpeisiin. Jos kaikki tekevät kaikkia vuoroja, niin kaikilla on huono olo. Tasainen kurjuus kaikille. Mutta pienellä vaivannäöllä voidaan saada tarpeet loksahtamaan paikoilleen ja työhyvinvointi nousuun.

– Kehittäminen vaatii aina tietyntyyppistä vaivannäköä. Aina on helpompaa antaa mennä niin kuin on aina ennenkin tehty, mutta siitä ei kukaan saa mitään lisää. Aina kannattaa yrittää, mikä on tietysti riski, mutta se voi johtaa myös hyvään, Antila kannustaa.

Onnistumisen elämyksiä

Työntekijöiden koulutustaso on noussut ja ammatti-identiteetti voimistunut. Työntekijät odottavat työltä entistä enemmän. Työn pitää olla sopivan haasteellinen ja sen pitää tarjota onnistumisen elämyksiä.

Juha Antila arvioi työntekijöiden jatkossa odottavan ammattiyhdistysliikkeeltä nykyistä enemmän tukea ja apua työn kehittämisessä.

– Emme toki ole seisoneet tumput suorina aiemminkaan, sillä ay-liikkeellä on ollut keskeinen rooli kehittämisohjelmissa: Tykesissä, ikä- ja jaksamisohjelmissa tai tuottavuusohjelmissa. Myös monet liitot ovat panostaneet työn sisältöön. JHL on tästä loistava esimerkki.

Antila näkee ay-liikkeen tulevaisuudessa olevan mukana aktiivisesti lisäämässä hyvinvointia eikä vain poistamassa epäkohtia. Ay-liike tekee töitä niin palkankorotusten kuin onnistumisen elämystenkin takaamiseksi. On hyvä, että ergonomiat ovat kohdallaan, palkka-asiat kunnossa ja kivat työkaverit, mutta ay-liikkeen pitää voida vaikuttaa myös itse työhön. Kun työelämän koko paketti on hallussa, niin ay-liike on kokonaisvaltaisemmin ihmistä varten ja tulevatkin jäsenet ovat valmiita maksamaan jäsenmaksunsa.

Juha Antila arvioikin, että tulevaisuudessa jäsenet odottavat, että liitolta saa apua myös työhyvinvointiin liittyvissä ongelmissa. Ay-liikkeen asiantuntemusta työelämän eri osa-alueista on laajennettava, sillä liike on jäsentä varten. Tämän Antila arvioi jatkossa näkyvän myös rekrytoinneissa. Juristien ja ekonomistien lisäksi tarvitaan työelämän kehittämisen asiantuntijoita.

Syntyy myös jakovaraa

Ay-liike on perinteisesti huolehtinut palkoista, työajoista ja työsuojelusta. On oltu poistamassa epäkohtia. Jatkossa ay-liikkeen on oltava myös aktiivisesti lisäämässä hyvinvointia.

– Kun työntekijä voi vaikuttaa työhönsä ja voi hyvin, niin syntyy jakovaraa. Ei tämä työ ole pois perinteisistä edunvalvonnan asioista, vaan tämä on lisä. Siitä syntyy myös jakovaraa ja niin työntekijät voivat neuvotella erilaisista liikkuvista palkanosista. Näin ay-liikkeen edunvalvonnan spektri laajenee.

Juha Antila on iloinen, että monissa yrityksissä nytkin vaikeissa paikoissa toteutetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa, mutta on surullinen siitä, että liian monissa yrityksissä työntekijät maksavat lomautuksilla ja irtisanomisilla osakkeenomistajien osingot.

– Uskon vastavuoroisuuteen. Jos työntekijät näkevät, että yritys on tehnyt kaikkensa toimeentulon ja ammatillisen kehityksen eteen, niin kyllä nämä ihmiset palkitsevat yrityksen tekemällä hyvää laatua, sitoutumalla työhönsä ja tarvittaessa venymällä. Yhteinen ponnistus on pitkällä aikavälillä kummankin osapuolen etu, Juha Antila vakuuttaa.

Aino Pietarinen
kuva Tuulikki Holopainen

• Innovaatio on jokin uutuus, tavallisimmin jokin uutuustuote, esimerkiksi teollinen tai tekninen keksintö. Innovaatio voidaan ymmärtää ideana, käytäntönä tai esineenä, jota yksilöt pitävät uutena.
• Sosiaalinen innovaatio on yksilön, ryhmän, yhteisön tai verkoston luovan toiminnan tuloksena syntynyt uusi idea, joka johtaa lisäarvoa tuottavaan tulokseen yksilön tai yhteisön hyvinvoinnissa.
• Tykes, Työelämän kehittämisohjelman tavoitteena on kehittää suomalaisia työpaikkoja niin, että tuottavuus ja työhyvinvointi lisääntyvät samanaikaisesti. Tykes tukee johdon ja henkilöstön yhteistoimintaan perustuvaa työorganisaatioiden tutkimusavusteista kehittämistä, jolla edistetään laadullisesti kestävää tuottavuuskasvua suomalaisilla työpaikoilla. Tykes siirtyi 17.3.2008 osaksi Tekesin toimintaa.
• Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia.