
Lomautukset eivät tulleet Eskelisen mukaan yllätyksenä, sillä jo viime keväänä
oli nähtävissä, että veneitä alkoi kertyä varastoon eikä myynti sujunut aiempien
vuosien tapaan. Veneistä 70 prosenttia menee vientiin, päävientimaat ovat Ruotsi ja
Norja.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan keskimääräinen lomautusaika on kaksi
kuukautta. Bellalla lomautuksen piti alun perin päättyä vuoden alussa, mutta sitä
pidennettiin kolmella kuukaudella. Yhteensä työntekijät ovat lomautettuna kahdeksan
kuukautta.
Jarmo Eskelinen kuvailee työntekijöiden tunnelmia apeiksi. Moni toivoi, että olisi
päässyt takaisin töihin vuoden alussa. Työnantaja on vakuuttanut, että ketään ei
irtisanota. Kysynnän notkahdusta pidetään tällä hetkellä väliaikaisena.
Mutta mistä sen koskaan tietää. On sekin mahdollista, että lomautusta
jatketaan huhtikuussa tai, että töitä on vain muutamaksi kuukaudeksi ja sitten taas
lomautetaan. Eikä siihenkään voi täysin luottaa, ettei irtisanomisia tulisi.
Bellan Kuopion työntekijät ovat pääosin alle 35-vuotiaita. Viime vuosina on
palkattu monia kaksikymppisiäkin, pääluottamusmies Eskelinen kertoo.
Hän uskoo, että moni työntekijä alkaa katsella muita töitä lomautusaikana.
Ongelmana vain on, että työllisyysnäkymät ovat synkistyneet nopeasti Kuopion
seudullakin.
Bellalla ei edes pohdittu työntekijöiden kouluttamista lomautusten vaihtoehtona.
Jarmo Eskelisen mukaan yrityksen taloudellinen tilanne on nyt niin hankala, että
koulutusta on vaikea järjestää.
Viilutehdas kouluttaa
UPM:n Lohjan viilutehtaalla osa lomautuksista on vältetty koulutuksen avulla. Aloite
koulutuksen järjestämiseen tuli työntekijöiltä.
Esitimme yt-neuvotteluissa koulutusta keinona sopeuttaa tehtaan toimintaa
vähäisempään kysyntään, kertoo pääluottamusmies Mikko Alapelto.
Lohjalla valmistetaan ohutviilua muun muassa huonekaluteollisuudelle. Työntekijöitä
on 78, ja kaikki tekevät lyhennettyä kolmipäiväistä työviikkoa näillä näkymin
huhtikuun loppuun asti.
Työntekijöiden ehdottama koulutus korvasi noin kuukauden lomautustarpeen. Syksyn
mittaan työntekijät ovat osallistuneet muun muassa työhönopastus- ja työpaikan
kehittämiskoulutukseen, alkusammutuskoulutukseen ja yritystaloutta käsittelevään
koulutukseen.
Työnantaja on puhunut moniosaamisen puolesta ja esittämämme koulutus vastasi
mielestäni tähän tarpeeseen, Alapelto sanoo.
Hän itse pitää tärkeänä jatkuvan koulutuksen periaatetta, josta hyötyvät niin
työnantaja kuin työntekijät.
Sellainen ei ole yleistä työpaikoilla. Koulutus maksaa työnantajille, ja olen
huomannut, että osa työntekijöistäkin suhtautuu siihen varauksellisesti.
Suhdannepuskurit avuksi
SAK:n edunvalvontaosaston johtaja Lauri Lyly patistaa yrityksiä keräämään
hyvinä aikoina suhdannepuskuria, jonka varoja voitaisiin vaikeina aikoina käyttää
henkilöstön kouluttamiseen irtisanomisten ja lomautusten sijaan.
Lylyn mukaan yritykset ovat viime vuosina jakaneet kaiken jaettavissa olevan
omistajille eikä mitään ole varattu vaikeita aikoja silmällä pitäen henkilöstön
osaamisen kehittämiseen.
Tämän seurauksena lomautukset ja irtisanomiset alkoivat heti yritysten
tilauskannan vähentyessä.
Lyly uskoo, että suhdannepuskurin avulla lomautukset ja irtisanomiset voitaisiin
useimmissa tapauksissa välttää kokonaan.
Pääministeri, työmarkkinajärjestöt ja ammattiliitot ovat vedonneet
yritysjohtajiin työvoiman pitämiseksi työssä. Vetoomukset näyttävät kuitenkin
kaikuneen lähes kuuroille korville.
Lylyn mielestä nyt onkin syytä pohtia, pitäisikö yrityksiä velvoittaa
lainsäädännöllä sitomaan varoja henkilöstön kehittämiseen, kun asia ei näytä
vapaaehtoisesti toteutuvan.
Bella-veneillä lomautus jatkuu huhtikuulle.
Pirjo Pajunen