Alkuperäisen aikataulun mukaan komitean pitäisi saada sosiaaliturvauudistuksen peruslinjaukset valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. Tavoitteena on saada osa uudistukseen liittyvistä lakiuudistuksista voimaan jo vuoden 2010 alusta. Komitean työstä on julkisuuteen toistaiseksi tihkunut varsin vähän tietoa. Voisi sanoa, että jopa liiankin vähän.

Marraskuun aikana julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan (HS 6.11. 2008) SATA-komiteassa on käsiteltävänä esitys työttömyysturvan uudistamiseksi, joka voisi toteutuessaan merkitä ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikkenemistä. Esityksessä työttömyysturva jaettaisiin työnhaku- ja aktivointikausiin. Työnhakukausien yhteenlaskettu pituus voisi olla yksi vuosi, mikä voisi tarkoittaa sitä, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan pituus puolittuisi nykyisestä 500 päivästä, jos työtön työnhakija ei hakeudu aktivointitoimiin tai jos aktivointitoimille ei anneta takuuta.

Kaavailut työttömyysturvan kehittämisestä entistä kannustavammaksi ja aktivoivammaksi eivät sinänsä ole yllättäviä ja jatkavat jo aiemmin vallalla ollutta politiikkaa. Kannustavuuden ja aktivoinnin lisääminen ovat myös vahvasti olleet esillä niin EU-tasolla kuin OECD:n työllisyysstrategiassakin. Panostukset aktiiviseen työvoimapolitiikkaan sekä osaamisen kehittämiseen ovat tärkeitä. Työnteon kannustavuutta lisättäessä ja kannustavuuden keinoja valittaessa tulisi kuitenkin miettiä, kuinka valitut keinot vaikuttavat työttömyysturvan tarjoamaan turvan tasoon.

Suomalaiset arvostavat korkeaa työttömyysturvan tasoa. Verrattuna muihin Pohjoismaihin Suomi jää nykyisellään jälkeen sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasossa että sen kestossa Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna. SAK:n lokakuussa tehdyn kyselyn mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista haluaisi nostaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan muiden Pohjoismaiden tasolle. Myös viime vuonna ilmestyneen selvityksen (Forma ym. 2007) mukaan harva vastaaja haluaisi leikata toimeentulotukea, työttömyysturvan tasoa tai sen kestoa, vaikka verotusta voitaisiin tällaisilla ratkaisuilla alentaa.

Suomessa myös korvausasteen pudotus ansiosidonnaiselta työttömyysturvalta työmarkkinatuelle on nykyisellään jyrkkä. Työmarkkinatuki on myös jäänyt selvästi jälkeen ansiotason kehityksestä. Se ei takaa yksinään riittävää toimeentuloa, mistä osoituksena on ollut toimeentulotuen saannin yleisyys työmarkkinatuen saajien keskuudessa. Yli puolet suomalaisista työttömistä työnhakijoista on jo ylittänyt turvaan oikeuttavan 500 päivän rajan tai ei täytä ansioturvan työssäoloehtoa tai jäsenyysehtoa.