Yleisellä tasolla hallitus tuntui kyllä ymmärtävän työmarkkinajärjestöjen huolen. Koska järjestöt olivat perustellusti nopeiden, välittömien elvytystoimien kannalla, on harmillista, että hallitus haluaa pantata elvytystä ensi kevääseen eli lisätalousarvioonsa. Kuitenkin talous- ja suhdannepoliittisesti olisi ollut järkevää toimia heti. Lisäksi on huomattava, että lisätalousarvion toimeenpanossakin menee oma aikansa.

Hallituksen harkitessa talous ja työllisyys todennäköisesti heikkenevät entisestään. Kuten SAK:n puheenjohtaja ja monet muut ovat todenneet, työttömyyttä ei nyt pitäisi päästää yhtä vapaasti nousemaan kuin 1990-luvun lamavuosina tehtiin. Se oli suomalaisen lamanhoidon suurin virhe, josta vieläkin maksetaan hintaa muun muassa sitkeänä pitkäaikaistyöttömyytenä.

Toivottavasti valtion verkkainen elvytysvauhti ei kerro siitä, ettei hallituksen politiikka ottaisi huomioon palkansaajien ongelmia. Ainakin kokoomus on viime vuosien puheissaan vannonut ajavansa palkansaajan – jopa "työväestön" – etuja. Ja keskustahan on jo perinteisemminkin todennut olevansa vähäväkisen ja köyhän asialla. Tästä näkökulmasta irtisanotuilla ja lomautetuilla ei pitäisi olla suurempaa hätää nykyhallituksen hoivissa. Kovin luottavainen hallituksen tuen suhteen ei voi kuitenkaan olla. Pitänee toivoa, että hallituskin vielä talkoisiin ryhtyy.