– En usko yritysten konkurssiaaltoon enkä suurtyöttömyyteen. Onneksi yritykset ovat viime aikoina ilmoittaneet lähinnä lomautuksista eivätkä irtisanomisista.

Niinistö myöntää, että lomautuksetkaan eivät ole hyvä asia ja osa niistä voi muuttua ajan myötä irtisanomisiksi. Hän kuitenkin uskoo, että yritykset tiedostavat tulevaisuudessa häämöttävän pulan osaavasta työvoimasta ja haluavat pitää työntekijöistään kiinni.

– Lomautusvaroitukset kuvastavat mielestäni tällä hetkellä pikemminkin yrityksissä vallitsevaa epävarmuutta tulevaisuudesta.

Niinistö korostaa haastattelun aikana useaan kertaan, että nykytilannetta ei pidä verrata 1990-luvun alun lamaan. Moni asia on nyt toisin. Esimerkiksi talouden elvyttäminen oli 90-luvun alussa pannassa mutta nyt elvytystä suosittelevat nekin, jotka aikoinaan vastustivat sitä. Eduskunnassakin istuntokauden loppupuoli on sujunut elvytyspuheiden merkeissä.

– Tilanne on vähän vaarallinen, kun jokaisella tuntuu olevan elvyttämiseen oma reseptinsä, Niinistö huokaa hivenen tuskastuneen oloisena. Eduskunnan täysistunto on juuri päättynyt.

Väliaikaisia ja tehokkaita toimia

Niinistön mukaan elvytyksen ehdottomana ohjenuorana on pidettävä kahta asiaa: toimien on oltava "maksimaalisen tehokkaita" ja luonteeltaan väliaikaisia. Esimerkiksi hän antaa korjausrakentamisen, joka on työvaltaista ja saadaan nopeasti käyntiin. Lisäksi sille on olemassa tarvetta kaikilla tasoilla kotitalouksista kuntiin ja valtioon.

Suomen valtio joutuu lainaamaan lisää rahaa, jotta taantumasta selvitään kuivin jaloin. Niinistöstä on huono asia, että "pudottiin heti velkakierteeseen". Hän leimaa "urbaanilegendaksi" käsityksen, että julkisessa taloudessa olisi nyt puskurina toimivaa ylijäämää.

– Missä sellainen puskuri on? Valtion talouden ylijäämä ei ole kasvanut yhtään kuluneen viiden vuoden aikana, vaikka talouskasvu on ollut ripeää. Olen yrittänyt herätellä aika ajoin keskustelua tästä, mutta huonoin tuloksin.

Valtiovarainministeriön tämän hetkinen arvio on, että lisävelkaa tarvitaan kolme miljardia euroa, josta miljardi on kuntien ottamaa. Tämä summa ei Niinistön mukaan ole vielä dramaattinen, mutta tilanne muuttuu jos velkaantuminen jatkuu pidempään.

Luottamuspääoma voimavarana

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen ehdotti aiemmin syksyllä kaikkien puolueiden ja työmarkkinaosapuolten yhteisiä neuvotteluja talouskriisin torjumiseksi. Ehdotus oli Niinistön mielestä kannatettava, vaikka se ei hallituksesta saanutkaan vastakaikua. Nyt yhteistyötä viritellään perinteisessä kolmikannassa työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken.

– Laman jälkihoidosta ei olisi selvitty ilman laajapohjaisia ratkaisuja, joihin poliittisten puolueiden lisäksi sitoutuivat myös työmarkkinaosapuolet. Luotan, että nytkin osapuolet hakevat konsensusta siitä, miten taantumasta selvitään mahdollisimman vähin vaurioin.

Niinistö ei halua ottaa kantaa siihen, millaista työmarkkinapolitiikkaa jatkossa olisi harjoitettava. Asiasta päättäminen on työmarkkinaosapuolten, ei poliitikkojen asia, hän sanoo.

Tulopoliittisia kokonaisratkaisuja Niinistö ei olisi lopullisesti hylkäämässä. Hän ei omien sanojensa mukaan yhdy niihin, jotka sanovat että tupo on työkaluna ikuisiksi ajoiksi haudattu.

Niinistö toivoo, että Suomessa ei hukattaisi luottamuspääomaa, joka on vuosikymmenten kuluessa syntynyt. Meillä on totuttu sovittelemaan erilaisia näkemyksiä yhteen ja vaalimaan yhteiskunnallista sopua.

– Se on meille voimavara, kunhan muistetaan, että luottamus ei synny automaattisesti. Lama repi paljon. Esimerkiksi monet konkurssissa yrityksensä menettäneet ja pitkäaikaistyöttömät menettivät luottamuksensa yhteiskuntaan.

Rahapolitiikassa syvällinen muutos

Rahamarkkinoiden kriisi oli Niinistö mukaan nähtävissä jo muutama vuosi sitten. Tällä hetkellä tilanne on hyvin epävarma; kukaan ei tunnu osaavan sanoa, mitä tapahtuu. Niinistön mielestä erityisen huolestuttavaa on, että finanssisektorin elvyttämiseksi tehdyt toimenpiteet eivät näytä tuottavan toivottua tulosta.

Vaatimukset rahamarkkinoiden sääntelystä ovat viime aikoina voimistuneet. Niinistö ei usko, että pelkkä sääntelyn kiristäminen tervehdyttää tilannetta. Hän sanoo, että ahneuden ja joukkosokaistumisen synnyttämiä talouskuplia puhkeaa säännöllisin väliajoin sääntelystä huolimatta ja näin tulee todennäköisesti tapahtumaan jatkossakin.

– Tässä suhteessa olen pessimistinen.

Niinistö kuitenkin uskoo, että finanssikriisi pakottaa syvälle meneviin muutoksiin valtioiden välisessä raha- ja valuuttakurssipolitiikassa.

– Rahan määrä maailmassa on valtava ja se on yksi syy ongelmiin. Pitää kysyä, mistä se kaikki raha tulee, ja pyrkiä ehkäisemään valtioiden yhteisesti sopimin pelisäännöin nyt koetun kaltaisia tapahtumasarjoja.

Pirjo Pajunen
kuvat Heli Saarela 

Mikä on työssäsi parasta?
Parasta on silloin, kun on tekemisen meininkiä ja asioita saadaan aikaiseksi.
Mikä ottaa päähän?
Pitkäksi venyvät istuntopäivät.
Kuka ilahdutti sinua viimeksi?
Poikani, hänellä oli häät.
Oletko tuntenut epäonnistuvasi?
Usein, se kuuluu elämään.
Onko tupo uskon vai järjen asia?
Järjen.
Oletko aamun vai illan virkku?
Illan
Kotiruoka vai työpaikkalounas?
Realismia on työpaikkalounas.
Kävellen vai autolla?
Riippuu etäisyydestä.
Onko paheiden määrä vakio?
Ei varmaan.
Jos vuorokaudessa olisi 25 tuntia, mihin käyttäisit lisätunnin?
Nukkumiseen.