Jotta suomalaiselle joulupöydälle voitaisiin antaa tunnettu avain- tai joutsenlippu, pitää tarkastella sekä työtä, raaka-aineita, rahoitusta että pakkauksia.

– Avainlipun voi saada, jos vähintään puolet kaikesta tästä on kotimaista, kertoo Sami Tuurna Suomalaisen Työn Liitosta.

Finnfoodsin joutsenlippu edellyttää raaka-aineilta 75 prosentin kotimaisuusastetta. Poikkeuksena on joulukinkku, jonka osalta edellytetään sadan prosentin kotimaisuutta.

– Kotimaisen tuotannon kilpailijaksi on viime vuosina noussut tanskalainen kinkku. Silloin kuluttaja joutuu valitsemaan kuinka kotimaisesti haluaa syödä, Tuurna toteaa.

Lihatuotteiden osalta kinkku on suomalaisessa joulupöydässä ykkönen. Finnfoodsin tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 94 prosenttia suomalaisista valitsee tänä vuonna kotimaisen kinkun. Viisi prosenttia talouksista hankkii mieluummin kalkkunan ja seitsemän prosenttia sekä kinkun että kalkkunan.

Suomalaiset syövät perinteisesti

– Suomalaiset syövät valtavan perinteisesti, toteaa Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Osmo Laine.

– Tiettyjä trendejä on kuitenkin nähtävissä, yhä enemmän jouluherkkuja tuodaan nykyään ulkomailta. Muun muassa hedelmien, pähkinöiden ja makeisten tuonti lisääntyy.

Laine arvioi, että 50 prosenttia joulun raaka-aineista on kotimaisia ja 50 prosenttia tuontitavaraa.

– Jouluruoasta sen sijaan suurin osa tuotetaan Suomessa.

Elintarviketeollisuusliiton Sirpa Rinne on sitä mieltä, että kotimaiset tuotteet ovat edelleen joulupöydässä enemmistönä.

– Noin 85 prosenttia jouluruoistamme viljellään kotimaan pelloilla tai kasvatetaan suomalaisilla tiloilla.

– Mutta kaikkia raaka-aineita täältä ei tietenkään pysty saamaan, esimerkiksi kahvia ja suklaata. Rinne uskoo, että joulu on vuoden kotimaisin juhla.

– Kotimaisen tuotannon ja kulutuksen osuus saattaa ennen joulua jopa nousta.

Torttutaikinat kotimaisia tai Virosta

Joululimppuja ja -torttuja leivotaan monella puolella Suomea. Jos unohdamme mausteet, niin ne kai ovat kotimaisia? Vai?

– Kotitalousopettaja Elisabeth Eriksson Marttaliitosta pudistaa päätään.

– Taikinat tuodaan yhä useammin Virosta. Se tulee halvemmaksi, sanoo Eriksson, jota joka vuosi pommitetaan tähän aikaan vuodesta jouluruokiin ja leivontaan liittyvillä kysymyksillä.

– Eikä tämä koske pelkästään joululimppuja. Esimerkiksi Fazer tuo tuoreet patonkinsa suurelta osin Virosta.

Myllyn Paras -yrityksen tiedotuspäällikkö, kotitalousopettaja Arja Savela luottaa kotimaiseen työhön.

– Me teemme takinamme itse. Joulutorttutaikinat, voitaikinat ja piparkakkutaikina tehdään pakastetehtaallamme Hyvinkäällä.

Hän myöntää kuitenkin, että tuotannossa käytettävä leivontarasva on tuontitavaraa. Kovetettuja rasvoja käytetään teollisuudessa melko paljon, enimmäkseen niiden edullisen hinnan vuoksi.

– Tuotteillamme on kuitenkin oikeus avainlippuun, koska työ on kotimaista. Savela korostaa jouluruokien vahvoja perinteitä.

– Meillä on Suomessa omat makumme, joita ei voi tuoda ulkomailta. Joulutorttutaikina on pitänyt paikkansa markkinoilla 30 vuotta. Ihmiset haluavat sen mahdollisimman valmiina uuniin pantavaksi.

Suomessa kulutetaan vuosittain 5 miljoonaa kiloa torttutaikinaa. Nopean laskutoimituksen mukaan se on noin 20 joulutorttua per henkilö ja vuosi.

– Se on myydyin takinamme.

Mutta ei pidä unohtaa tortun täytteenä olevaa luumuhilloa. Sen Myllyn Paras ostaa Valiolta ja Apetitilta, jotka puolestaan joutuvat tuomaan siihen tarvittavat luumut ulkomailta. Itse hillo valmistetaan pääasiassa Suomessa.

Luumut ovat kausituote, samalla tavalla kuin puuroriisi.

Luumut, rusinat ja riisit tuontitavaraa

Risella-puuroriisiä, Sunsweet-luumuja ja Sun-Maid-rusinoita maahantuovassa Lejos-yhtiössä jouluntienoon kasvava kysyntä on tuttu asia.

– Rusinoiden kulutus nousee jouluksi joka vuosi 60 prosenttia. Rusinoita pitää olla sekä glögiin että leipään. Ja luumuista tehdään sekä kiisseliä että hilloa, sanoo tuoteryhmäpäällikkö Susanna Maristo.

– Sekä luumuja että rusinoita tuodaan paljon Kaliforniasta. Riisin tuomme Espanjasta. Siellä on suuria viljelmiä, Maristo sanoo.

Lejos tuo maahan myös belgialaista simpukkasuklaata, joka on suuressa suosiossa juuri nyt. Myös Fazerin suklaanmyynti hyppää korkeuksiin tähän aikaan vuodessa.

– Konvehtirasiat kuuluvat jouluun. 80 prosenttia konvehdeistamme myydään nyt. Muissa maissa konvehteja menee samaan tahtiin läpi vuoden, mutta me käytämme enemmän sokerituotteita, sanoo tuoteryhmäpäällikkö Anne Nordberg-Henttala.

Sokerituotteista klassikko on vihreät kuulat. Niitä tehdään Lappeenrannassa sokerijuurikkaista, jotka ovat 70-prosenttisesti suomalaisia. Loput tuodaan ulkomailta.

– Konvehteja tehdään Vantaalla. Kaakaomassan tuomme pääasiassa Ecuadorista, mutta maito on kokonaan kotimaista. Suklaalevyyn tarvitaan noin puoli litraa maitoa, sanoo Nordberg-Henttala.

Glögimausteet maailmalta

Maito, vesi ja jouluolut ovat kotimaisia. Viiniä ja marjaliköörejä sen sijaan tuodaan ulkomailta. Myös kahvi on tuontitavaraa, etupäässä Brasiliasta.

Marlin Turun tehtaalla eletään glöginvalmistuksen korkeasuhdannetta.

– Me teemme niin kotimaista kuin pystymme. Tänä vuonna esimerkiksi puolukkaa saatiin hyvin Suomesta. Mutta muita marjatiivisteitä, esimerkiksi mustaa viinimarjaa, joudumme tuomaan muista EU-maista, sanoo myyntiassistentti Sanna Hyttynen.

Myös Sipoossa tuoksuu kaneli, inkivääri ja neilikka sekä sitruuna ja kardemummaöljy.

– Glögimausteet ostamme alihankkijoilta. Ihan tarkkaan en tiedä mistä ne tulevat, sanoo tuoteryhmäpäällikkö Anne Viitanen Arla-Ingmanilta.

Eikä hän ole ainoa, joka niin sanoo. Kaikkien raaka-aineiden jäljittäminen törmää ennemmin tai myöhemmin liikesalaisuuksiin tai aivan liian tuntemattomiin alihankkijoihin.

Suomalaista mallasta ja saksalaista humalaa

Ja lopun kruunaa – jouluolut. Hartwallin tuotantopäällikkö Peter Hartwall arvioi, että Suomessa myydään joulusesongin aikana noin 1,5 miljoonaa litraa jouluolutta.

– Jouluoluen valmistuksessa käytämme tyypillisesti tummempaa erikoismallasta, joka valmistetaan suomalaisesta ohrasta ja suomalaisissa mallastamoissa.

Suomalaisen maltaan lisäksi käytetään mausteena humalaa.

– Humalaa tuodaan tavallisesti Baijerista tai Tšekistä. Mauste on siis jouluoluessamme tuontitavaraa. Muu osa raaka-aineista ja työstä on kotimaista, sanoo Hartwall.

JOHANNA LINDFORS
Kuvat Patrik Lindström