Jouluolut kruunaa juhlan
 Kotoa ja kaukomailta
  Jouluoluella on hyvin pitkä
perinne, jonka juuret ovat ajassa, jolloin kestikievarit, kartanot ja talonpoikaistalot
juhlistivat joulua erityisellä jouluoluella.
– Juhlaoluen valmistuksella eri pyhiä ja juhlia varten on
historialliset perinteet, kertoo Peter Hartwall Hartwallin panimolta.
Maku on sovitettu perinteisiin jouluruokiin ja juhlatilaisuuksiin.
Peter Hartwall kuvailee perinteistä jouluolutta näin:
– Täyteläinen, makeahko, kuparinruskea olut, jota tasapainottaa
humalasta tuleva sopiva karheus.
Valmisruoka hallitsee
Nykyään valmistamme yhä pienemmän osan jouluruoista
itse. Vain 35 prosenttia suomalaisista käyttää yli 6 tuntia jouluruoan laittoon. Suurin
osa naisista sanoo kokkaavansa korkeintaan viisi tuntia.
Tämä käy ilmi Suomalaisen Työn Liiton ennen joulua teettämästä
tutkimuksesta.
Miehistä 80 prosenttia laittaa jouluruokaa jonkin verran ja yli 60
prosenttia myös leipoo joulun alla.
– Myönteisintä oli, että erityisesti nuoret korostivat jouluruoan
merkitystä ja pitivät sitä hyvin tärkeänä. Monessa tapauksessa lapset asettivat
ruoan etusijalle vanhempia enemmän, kertoo tutkimuspäällikkö Sami Tuurna.
Kinkku on pöydän kunkku
Enemmän kuin seitsemän kymmenestä suomalaistaloudesta
aikoo ostaa tänä vuonna joulukinkun, kertoo Finfoodin teettämä tuore mielipidekysely.
Suuren enemmistön mielestä sen on oltava kotimainen.
 Viime vuonna katoimme joulupöytään 7,2 miljoonaa kiloa
kinkkua, kun kalkkunaa syötiin 588 000 kiloa. Finfoodin tietojen mukaan kinkusta tuli
jokamiehen jouluruokaa 1950-luvun aikana.
Lähes kaikki siat, joiden kinkkuja Suomessa myydään, ovat syöneet
geenimanipuloitua soijarehua. Lain mukaan tällaisia elintarvikkeita ei tarvitse erikseen
merkitä. Luomutuotanto ei hyväksy geenimuuntelua.
Ostettua ja kotitekoista
Kuinka paljon jouluruoasta laitamme itse?
Päivittäistavarakauppa teetti viime vuonna tutkimuksen suomalaisten tavoista. Valmiina
ostettavia ovat juusto, makeiset, joululimppu, mäti, maksalaatikko, lipeäkala ja
porkkanalaatikko.
Perunalaatikko, riisipuuro, luumukiisseli, lihapullat, rosolli, makeat
leivonnaiset ja kinkkukastike saavat sen sijaan olla mieluiten kotitekoisia.
Noin 500 vastaajasta 43 prosenttia arvioi käyttävänsä ruokaan alle 150
euroa, 32 prosenttia jopa 250 euroa. 18 prosenttia käytti vielä sitäkin enemmän.
Ruoista eniten myyvät kinkku ja laatikot. Joulupöydän tavallisimmat juomat
ovat maito ja punaviini.
Satavuotiset perinteet
Vielä 1800-luvulla Suomessa ei ollut minkäänlaisia
yhteisiä jouluperinteitä, vaikka juhlapöytä katettiin ja kaikkea hyvää ahmittiin.
Joulukinkku tuli kuvaan 1900-luvulla, kun siankasvattajia alkoi olla
tarpeeksi. Kalkkuna on peräisin USA:sta ja tuli maahan vasta paljon myöhemmin. Rosolli
tunnettiin korkeammissa säädyissä Lounais-Suomessa jo 1700-luvulla. Alun perin
rosollissa oli perunaa, hienoksi hakattua sipulia ja suolasilliä. Myöhemmin mukaan
alettiin sekoittaa punajuurta, porkkanaa, suolakurkkua ja omenaa.
Laatikot yleistyivät 1800-luvulla ja niitä syötiin erityisesti juhlavissa
tilaisuuksissa. Vanhin niistä on perunalaatikko. Valmisruoista vanhin on maksalaatikko,
joka on kuulunut joulupöytään vuodesta 1957.
Riisipuuro tuli herrasväen pöytiin sata vuotta sitten, jolloin oli hienoa
syödä valkoista puuroa. Manteliperinne on tullut Ruotsista ja yleistyi
kaupunkilaiskodeissa 1900-luvulla.
Sekahedelmäkeitosta tuli tavallinen jälkiruoka 1920- ja 1930-luvulla.
Kotoa ja
kaukomailta
Riisipuuro
Riisiä tuodaan mm. Espanjasta. Kaneli on alkujaan
peräisin Sri Lankasta ja Intiasta, mutta nykyään sitä viljellään myös mm.
Etelä-Amerikassa.
Joulukinkku
Viime vuonna kinkkuja tuotiin paljon Tanskasta ja Saksasta.
94 prosenttia suomalaisista valitsee kuitenkin 100-prosenttisesti kotimaisen kinkun.
Joululaatikot
Raaka-aineet mahdollisimman pitkälti kotimaisia. Porkkana, peruna ja lanttu.
Ulkomailta tuodaan porkkanalaatikkoon ja maksalaatikkoon käytettävää riisiä ja
maksalaatikkoon lisäksi rusinoita.
Peruna
Kotimainen.
Lipeäkala
Tuodaan mm. Norjasta ja Islannista.
Silli
Kotimaasta tai muualta Pohjolasta. Joissain tapauksissa muistakin maista.
Graavilohi, -siika
Kotimaista, suuri osa tuodaan Kanadasta.
Mäti
Suuri osa tuodaan Kanadasta.
Rosolli/sillisalaatti
Mahdollisimman pitkälti kotimaista.
Joululimppu
Useat leipomot tuovat taikinan esim. Virosta. Jos taikina tehdään Suomessa, voi
saattaa olla tuontitavaraa halvemmista maista.
Hedelmät
Eksoottisemmista maista
Joulusinappi
Suomessa viljellään pieniä määriä sinapinsiementä.
Jouluolut
Mallas Suomesta, humala Tšekistä tai Baijerista.
Joulutortut
Katso joululimppu. Luumut hilloon tuodaan mm. Kaliforniasta.
Piparkakut
Helposti tunnistettavaa inkivääriä saadaan trooppisesta kasvista, jota
viljellään jotakuinkin kaikilla trooppisilla alueilla. Kardemumma on sukua
inkiväärille.
Pähkinät ja rusinat
Kaakaomassa mm. Ecuadorista. Maito kotimaasta.
Kahvi
Tuodaan suuria määriä mm. Brasiliasta.
Luumukiisseli
Luumuja tuodaan Kaliforniasta.
Palkkatyöläinen
17.12.2008 nro 10/08 |
