On sinisilmäistä luulla, että työnantaja pelkkää hyvyyttään olisi valmis palkankorotuksiin tai muihin työehtojen parantamisiin, jos se katsoisi, ettei palkansaajapuolella ole tarpeeksi voimaa ajaa omia tavoitteitaan. Totta kai asiantuntemuksella, osaamisella ja vaikkapa sinnikkyydellä on neuvotteluissa merkitystä, mutta vain joukkovoima – ja nimenomaan mahdollisuus sen käyttöön tarvittaessa – luo palkansaajien kannalta neuvotteluihin tarvittavaa tasapainoa.

Nykyään kahdeksan tunnin työpäivää, kesälomaa ja äitiysvapaata pidetään itsestäänselvyyksinä. On kuitenkin hyvä muistaa, että ne ja monet muut tärkeät asiat työelämässä on saavutettu ammattiyhdistysliikkeen työllä, siis neuvoteltu joukon eli jäsenten voimalla. Eikä pelkkä neuvottelu ole aina riittänyt, vaan välillä on tarvittu järeämpiäkin keinoja.

Jotta ammattiyhdistysliike säilyttäisi puhevaltansa niin sopimuspöydissä kuin työelämän muista asioista päätettäessä, järjestäytymisaste on syytä pitää korkeana jatkossakin. Mieluummin nostaa sitä nykyisestä.

Jäsenhankinta kuuluu jokaisen palkansaajajärjestön perustehtäviin. Sitä tehdään päivittäin työpaikoilla ja muualla, joissa on potentiaalisia jäseniä. Jäsenmäärällä on usein suora vaikutus siihen, kuinka herkällä korvalla vastapuoli ammattiyhdistysjärjestöä kuuntelee.

SAK ja sen liitot ovat nimenneet ensi vuoden jäsenhankintavuodeksi. Vaikka jäsenhankintaa tehdään siis jatkuvasti, on aina välillä syytä tempaista tärkeän asian puolesta. Jo sen takia, että selvitysten mukaan suurin syy olla liittymättä ammattiliiton jäseneksi on yksinkertaisesti se, ettei kukaan ole tarjonnut jäsenyyttä.

Toivottavasti ensi vuoden aikana jäsenyyttä ainakin tarjotaan kaikille mahdollisille jäsenille. Jäsenhankintakampanjan pääkohderyhmät ovat nuoret ja maahanmuuttajat, mutta jo oman edun kannalta jokaisen työntekijän, toimihenkilön tai vaikkapa johtajan kannattaa liittyä liittoon.