SAK:n ekonomistin Olli Kosken mielestä verojärjestelmän perusteellisempaan läpikäyntiin on aina välillä tarvettakin.

– Siihen tehdään melko säännöllisin välein isompia remontteja. Mutta sen jälkeen erilaiset pienemmät muutokset vievät sitä hyvin eri suuntiin.

Tällä hetkellä verojärjestelmä on niin sotkuinen tilkkutäkki, että kukaan ei sellaista tekisi, jos saisi puhtaalta pöydältä aloittaa.

Verorahoille on käyttöä

Kosken mukaan veroastetta eli sitä osuutta, mikä erilaisina veroina ja vastaavina kansantulosta kerätään, ei ole mahdollista juurikaan alentaa. Kyse on siitä, miten potti kerätään.

Palkkatulojen verotusta kaikki haluavat alentaa edelleen, mutta ei siinäkään loputtomiin voida edetä.

– Etenkin pienten ansiotulojen verotusta on silti syytä keventää.

Kosken mielestä olisi mahdollista alentaa myös isompien palkkatulojen marginaaliveroja. Verotus ei kiristyisi niin paljoa palkkatulojen noustessa eli progressio lievenisi.

Tällaisia puheita on yleensä kuultu hyvätuloisten edusihmisiltä.

– Se on mahdollista, jos samalla kiristetään pääomatuloverotusta niin, että progressio kokonaisuutena itse asiassa lisääntyy.

Kaikkein suurituloisimmilla valtaosa tuloista on tällä hetkellä kevyemmin verotettuja pääomatuloja.

Pääomaverotuksen ja etenkin yritysverotuksen kohdalla Koski kuitenkin muistuttaa, että ne ovat herkkiä asioita, joilla on vaikutusta myös yritysten sijoittumiseen ja työpaikkojen syntyyn.

Palveluveroa kunnille

Suomessa verotuksesta puhuttaessa törmätään aina myös kuntien ja valtion suhteisiin, sillä kunnilla on oma verotusoikeutensa, mutta myös velvollisuus huolehtia peruspalveluista.

Koski kaivaisi esiin edellisen hallituksen valtionvarainministerin Eero Heinäluoman (sd.) ajatuksen, että kunnallisverosta tehtäisiin entistä näkyvämmin palveluiden rahoittamiseksi kerättävä vero. Sen osuus kasvaisi ja valtion ansiotuloista perimän veron osuus pienenisi.

Jos palkkaveroja kerätään aikaisempaa vähemmän, muita veroja pitää kerätä enemmän, jotta sama potti saadaan kasaan. Liikkumavaraa löytyy Kosken mielestä pääomaverotuksesta, välillisestä verotuksesta ja kiinteän omaisuuden puolelta.

Arvonlisäverotuksessa on nyt käytössä yleinen 22 prosentin vero, mutta sen ohella monia tavaroita ja palveluja verotetaan joskus aikojen saatossa tehtyjen ratkaisujen vuoksi pienemmillä prosenteilla.

Ensi syksynä hallitus aikoo alentaa ruuan arvonlisäveron 12 prosenttiin.

– Jos tarkoitus on tukea pienituloisia, ne rahat olisi parempi käyttää esimerkiksi pienten eläkkeiden ja lapsilisien korottamiseen tai muuhun suoraan tukeen. Nyt ei tiedetä, miten alennukset menevät hintoihin. Joka tapauksessa ero ravintola- ja työpaikkaruokailun ja elintarvikkeiden verotuksen välillä vain kasvaa.

Euroissa suurimman hyödyn alennuksesta saavat suurituloiset, sillä he käyttävät elintarvikkeisiin rahaa enemmän kuin pienituloiset.

Keppikin voisi olla paikallaan

Viime vuosina ihmisiä on erilaisilla veronkevennyksillä koetettu kannustaa milloin mihinkin. Kiinteän omaisuuden kohdalla Koski käyttäisi keppiäkin.

– Laiskaa pääomaa olisi mahdollista potkia liikkeelle esimerkiksi metsämaan verotuksella.

Tarve saada metsästä edes verotuotto voisi lisätä intoa puukauppoihin ja turvata metsäteollisuuden puunsaantia. Nyt siinäkin on tarjolla vain kevennysporkkanoita.

Suomessa kiinteän omaisuuden kuten maan tai kiinteistöjen verotus on poikkeuksellisen lievää. Etenkin maa olisi kuitenkin verottajan kannalta otollinen kohde, sillä se ei karkaa mihinkään.

Olli Kosken mielestä verotyöryhmä voisi käydä läpi myös mahdollisuuden siirtyä tasaverojärjestelmään ainakin palkkaverotuksessa. Nimestään huolimatta kyse ei ole samansuuruisesta verosta, vaan yhdestä ainoasta veroprosentista. Kaikille tulevan perusvähennyksen myötä siitäkin tulee progressiivinen nykyisen kunnallisveron tapaan.