– Riskien arviointi on monella tasolla kesken. Ellei riskejä tunnisteta, ei myöskään käännytä työsuojelupiirin puoleen avun saamiseksi, Pesola tähdentää.

Metalli on nostanut EU:n kaksivuotisen, ensi vuonna päättyvän riskienarviointikampanjan painopistealueekseen.

– Se on hyvä teema lokakuussa vietettävälle työsuojeluviikolle. Otamme sen esiin koulutuksessa, ja toivon että resursseja riittää muuhunkin kuin pelkkiin julisteisiin, Pesola sanoo.

Työterveydenhuollolla on kartoituksessa keskeinen osa, ja se tuo työterveydelle myös lisää tietoa työpaikoista.

– Myös työterveydenhoitoa koskevat sopimukset pitää tarkistaa. Osa yrityksistä pitää niitä investointina hyvinvointiin ja tuottavuuteen, mutta osa jättäytyy lakisääteiselle vähimmäistasolle. Joten työntekijät eivät todellakaan ole tässä asiassa tasa-arvoisia, Pesola sanoo.

Vuokrayrityksissä tiedon puutetta

Työelämä on nopean muutoksen kourissa: epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät, uudenlaisia työtehtäviä syntyy ja niiden myötä uudenlaisia riskejä. Ulkomaiset aliurakoitsijat, joilla on puutteelliset tiedot suomalaisten työmarkkinoiden pelisäännöistä, ovat haaste sinänsä, samoin toisista kulttuureista tulevat työntekijät.

Työturvallisuuskortti (joka on nykyään jo yli 400 000 henkilöllä), johon liittyy aineistoa ja koulutusta useilla eri kielillä, on yritys parempaan, mutta ei yksinään riitä. Työpaikkaan perehdyttämisestä ei saa tinkiä, korostaa Juha Pesola ja viittaa telakoihin, joilla työntekijät edustavat eri kansallisuuksia ja ammattiosaaminen vaihtelee.

Uudenmaan työsuojelupiirin piiripäällikkö Kaarina Myyri-Partanen allekirjoittaa väitteen, että työsuojelutarkastuksia tarvitaan nykyisellään enemmän, ei vähemmän. Se että yhä useampi työntekijä tulee vieraista kulttuureista, näkyy tilastoissa selvästi.

– Ulkomaalaisille sattuvat työtapaturmatapaukset ovat lisääntyneet merkittävästi. Eikä kysymys ole pelkästään kulttuurista: asiaan voivat vaikuttaa myös asenteet, tietämättömyys työpaikan olosuhteista, hän sanoo.

Suuri joukko ihmisiä tekee työtä myös työvoimaa vuokraavissa yrityksissä. On niitäkin jotka hoitavat velvoitteensa, mutta on olemassa iso joukko uusia työnantajia, joilla ei ole aavistustakaan sen paremmin riskien arvioinnista kuin työmarkkinoiden perustavista pelisäännöistä, esimerkiksi työajoista.

– Epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet selvästi, eikä ilmiö ole ohimenevä. Uudet työntekomuodot luovat uudenlaisia paineita, Myyri-Partanen sanoo.

Tänä vuonna erityisessä tarkkailussa ovat henkilöstöä vuokraavat yritykset ja suurimman riskin alat kuten rakennusala, teollisuus, sosiaali- ja terveydenhuolto, kauppa ja ravintola-ala.

– Mutta emme saa unohtaa myöskään perinteisiä aloja ja niiden riskejä. Työympäristö ei ole vielä läheskään riskitön, hän varoittaa.

On olemassa suuri joukko työpaikkoja, joilla ollaan täysin tietämättömiä turvallisuusjohtamisen ja riskienarvioinnin kaltaisista käsitteistä. Riskit on kartoitettu kunnolla ainoastaan kuudella kymmenestä työpaikasta. Erityisen kova pähkinä purtavaksi on työkuormittuminen.

Päättäjät vastatkoot karsimisesta

Uudenmaan työsuojelupiirin alueella on 75 000 työpaikka, joissa on noin 750 000 työntekijää. Nykyisillä resursseilla, kun tarkastajia on 85 ja henkilökuntaa kaikkiaan 110, tehdään vuosittain 4 000 tarkastusta. Kahdentoista tarkastajan työkenttänä on koko Suomi ja he valvovat tilaajavastuulain noudattamista.

– Työpaikkoja on paljon ja monet niistä ovat pieniä, emmekä koskaan pysty tarkastamaan kaikkia. Siksi onkin tärkeää, että me katsomme yhdessä sidosryhmien ja yhteistyökumppanien kanssa vastaavatko resurssimme työelämän vaatimuksia. Määrällisesti ja laadullisesti, korostaa Myyri-Partanen, joka istuu ns. resurssiryhmässä, jossa SAK:ta edustaa Marja Erkkilä.

Nyt onkin tärkeää, että työsuojelupiirit saavat kunnon työvälineet ja pääsevät hyvään yhteistyöhön sidosryhmien kanssa kyetäkseen valitsemaan tärkeimmät alat ja työpaikat, mutta myös saadakseen informaatiota ulos työmarkkinaosapuolten kautta.

– On epärealistista uskoa, että saamme lisää resursseja työtämme varten. Mutta jos 450 virasta sata leikataan pois, emme millään selviä niistä tehtävistä, jotka meillä nykyään on. Ja päättäjät saavat ottaa vastuun siitä, mistä tehtävistä piirit luopuvat kokonaan. Juustohöylä ei riitä, Kaarina Myyri-Partanen toteaa tiukasti.

Uudenmaan työsuojelupiiri on asettanut tavoitteeksi tarkastusten määrän lisäämisen puolella neljän vuoden aikana. Työ on meneillään, samaan aikaan karsitaan "tarpeettomia" töitä ja tarkistetaan tietojärjestelmiä.

– Työsuojeluviranomaisen on oltava itsenäinen ja riippumaton, todetaan jo ILO:n sopimuksessa. Valvonnan siirtäminen tulevaisuuden aluehallinnolle on mahdotonta, sanoo Uudenmaan työsuojelupiirin päällikkö Kaarina Myyri-Partanen.

Ingegerd Ekstrand